Vaikka toisin voisi luulla, kalapäiväkirjan pito on vaikea asia. Toisaalta tällaisen kirjan pitäisi olla mahdollisimman nopea ja helppotäyttöinen, toisaalta taas tiedoiltaan niin kattava, että siitä jäisi tulevaisuuteen muutakin hyötyä kuin haalea muistijälki. Kaiken lisäksi kalapäiväkirjan pitäisi vaikuttaa edes vähän kiinnostavalta, jotta sitä jaksaisi reissusta väsyneenäkin täytellä, myös innokkaiden ensikertojen jälkeen. Kalastustoimittaja ja kirjailija Arto Kojo on halunnut luoda toisenlaisen kalapäiväkirjan. Kolmen vuosikymmenen lähes päivittäinen kalapäiväkirjan täyttäminen on koulinut hänestä rutinoituneen tietojen ylös kirjaajan. Mies tietää, mitä eri tietoja kirjaan oikeasti kannattaa täyttää, ja toisaalta, millainen kirjan pitää olla, jotta täyttäminen sujuisi jouhevasti. Mallia on otettu uusimmasta tietokantajärjestelmästä, jonka Kojo on itselleen rakentanut. Esimerkiksi kuun vaihe on kirjassa valmiiksi täytetty, sitä ei tarvitse muualta hakea. Jotta omat muistiinpanot eivät jäisi vain tylsäksi tyhjien sivujen katseluksi, kirjaan on liitetty myös Kojon omien kalaretkien tiedot vuoden jokaiselta päivältä. Kirjan käyttäjä voi paitsi seurata, missä oloissa ammattilaisellekin syntyy nollareissu silloin tällöin, myös vertailla omia päiväsaaliitaan tekijän kanssa. Esitäytetyt tiedot käyvät myös vähäeleisten kenttien eräänlaisesta käyttöoppaasta, mutta lukija voi kehittää niihin myös omat merkintätapansa. Luonnollisesti kirjoittajan autenttisia kalatietoja voi käyttää sen seuraamiseen, mitä kalalajeja mihinkin vuodenaikaan ylipäätään voi tai kannattaa kalastaa.
