Aho Anna Liisa; Rantanen Anja; Tarkka Marja-Terttu; Paavilainen Eija & à stedt-Kurki Päivi (eds.) Tampereen yliopiston laitosten julkaisut (2006) Pehmeäkantinen kirja
Into-Kustannus Oy Sivumäärä: 157 sivua Asu: Pehmeäkantinen kirja Julkaisuvuosi: 2019 (lisätietoa) Kieli: Monikielinen
Tekstit suomeksi ja ruotsiksi.
Monta oksaa tarkastelee ruotsinsuomalaisten siirtolaisten elämää, kulttuuria ja identiteettiä 1960-luvulta nykypäivään. Kirjan ytimen muodostavat eri aikoina Ruotsiin muuttaneiden tai Ruotsissa syntyneiden taiteilijoiden tarinat, joista välittyvät monenlaiset vaiheet ja kohtalot. Johdantoartikkelissa tartutaan erityisesti ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisten kokemuksiin uudessa ympäristössä. Silloin suhdetta Suomeen ja suomalaisuuteen määrittivät suomen kieli, yhteiset juuret ja koti-ikävä, sauna, suomalaiset ruuat sekä tanssiminen suomenkielisen iskelmämusiikin tahtiin. Myös työllä oli keskeinen merkitys ensimmäisen polven siirtolaisten identiteetin ja kulttuurielämän rakentumisessa. Toiselle polvelle kysymykset juurista ja identiteetistä näyttäytyvät erilaisessa valossa, mistä johtuen myös suhde suomalaisuuteen on muuttunut. Kirjan lopussa Kai Latvalehto valottaa ruotsinsuomalaiseksi musiikki-ihmeeksi kutsuttua ilmiötä, jolla viitataan toisen polven ruotsinsuomalaisten muusikoiden voimakkaaseen vaikutukseen Ruotsin musiikkikentällä nykypäivänä.
Många grenar granskar de sverigefinska invandrarnas liv, kultur och identitet från 1960-talet till nutid. Kärnan i boken utgörs av ett antal berättelser som skildrar sverigefinska artisters livsöden. De är antingen födda i Sverige eller har invandrat till Sverige vid olika tidpunkter. Inledningsartikeln skildrar i synnerhet de erfarenheter som den första generationens sverigefinnar haft i den nya miljön. På den tiden definierades relationen till Finland och finskheten utifrån det finska språket, det gemensamma ursprunget, hemlängtan, bastun, de finska maträtterna och dansen till tonerna av finsk schlagermusik. Arbetet spelade också en viktig roll då den första generationens kulturliv och identitet formades. För den andra generationen framträder frågorna om ursprung och identitet i ett annat ljus, vilket innebär att även relationen till finskheten har förändrats. På bokens slutsidor belyser Kai Latvalehto fenomenet som kommit att kallas det sverigefinska musikundret, vilket refererar till den starka inverkan som andra generationens sverigefinska musiker haft på det svenska musikfältet i vår tid.
