Mitä eroa on Helsingillä ja helsingillä? Mistä todella puhumme kun puhumme Helsingin kaupunkisuunnittelusta? Tänä päivänä kaupunki jatkuu alueille, joilla hallinnollinen helsinki on sekä voimaton että välinpitämätön. Kolmannesvuosisata sitten Helander ja Sundman kysyivät: "Kuka ohjaa tätä kehitystä? Rakennetaanko Helsinkiä asukkaitaan varten? Julkinen keskustelu suunnittelun päämääristä puuttuu. Päättäminen tapahtuu asukkaiden päiden yläpuolella."
Kummallista kyllä, lukuisista uudistuksista huolimatta samat kysymykset ovat yhä edelleen ajankohtaisia. Nyt ainoastaan päättäminen tapahtuu asukkaiden vyötärön alapuolella - päättäjien päiden yläpuolella. Tällä hetkellä huomionkohteena on kuitenkin esikaupunki, joka näyttää jäänen ansiottomaan osaan kantakaupungin parannusten rinnalla. Autoilusta on vallitsevan tavan mukaista puhua paheksuvasti, mutta todelliset toimenpiteet ovat jääneet vähäisiksi. Oikeastaan virallisen liturgian takana, kukaan ei tunnu asiasta juuri edes piittaavan. Miksi Kehä I:n tievaraus on 100 metriä, vaikka tämä vastaa 27:n maantieoloihin tai 40:n kaupunkioloihin sovitetun kaistan vaatimaa tilaa? Miksi helsinki ei tässä poikkea espoosta ja vantaasta?
Kuka kaupunkitilasta ylipäänsä on enää huolissaan ja kuinka tähän suunnitteluun osallistutaan, jos liikenteen lisäys tarkoittaa samalla lisäystä bruttokansantuotteeseen? Kuka muu hyötyy kaupungittomasta kaupungista? Miksi rekkarallia kutsutaan fiinisti logistiikaksi? Mitä liikkeessä oleva urbanismi oikein tarkoittaa? Sikiävästä kaupunkirakenteesta on tuskin kellään tuntuvaa otetta, vaan toimijoita ja tärkeilijöitä on riesaksi asti. Kaupunkisuunnittelusta ja kaupunkitutkimuksesta onkin kuluneiden vuosikymmenten aikana kehittynyt pelkästään jättiläismäinen Danny-show. Siitä huolimatta ja osittain sen vuoksi yleisö on ehtinyt vaihtua jo moneen otteeseen. Tänään Wickbergin ja Ekbergin välimaastoon palautuvaa jähmeää kaupunkikäsitystä uhkaa enää tuulipukukansan kosto. Heinola 10:ssä on enemmän tämän päivän urbanismia kuin Helsinki 10:ssä. Kantakaupunki on enää todellakin vain kaupunkisuunnittelun erikoistapaus.
