Tilastointi on keskeinen väline, jolla valtiot tuottavat tietoa väestöstään ja sen liikkeistä. Kun ihmiset liikkuvat yhä enemmän Suomen valtion rajojen yli, seuraa siitä suuria haasteita luotettavana pidetylle rekisteripohjaiselle väestötilastoinnin tavalle. Tutkimus nostaa esiin näkymättömäksi jääneen valtiollisen toiminnan, jossa Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia kirjataan väestörekisteriin.
Kirjoittajat kysyvät, miten väestörekisterin tieto Suomessa asuvista ulkomaalaisista muodostuu valtionhallinnon paikallisissa käytännöissä ja miten se muuttuu matkalla tilastoksi. Kirjoittajat tarkastelevat tätä toimintaa sekä viranomaisten että Suomessa asuvien ulkomaalaisten näkökulmasta. Tutkimus perustuu monipaikkaiseen havainnointiaineistoon sekä viranomaisten ja ulkomaalaisten haastatteluihin.
Kirjoittajat osoittavat, että maistraattien arkiset käytännöt ja vaihtelevat kirjauskulttuurit vaikuttavat lainsäädännön lisäksi siihen, mitä tietoja ihmisistä kirjataan rekisteriin. Tehdyillä kirjauksilla on merkittäviä seurauksia niin ihmisille, joita ne koskevat, kuin myös viranomaistoiminnalle ja väestötilastollekin. Näin väestörekisteri toimii samanaikaisesti ihmisten hallinnan ja tiedontuotannon välineenä.
