Klassinen satu Stadin slangiks. Bluggaa tää kniiga!
Kuumottavas mut silti kliffas stooris treffataan Punis, tää kaikkien tsennaama snadi ja söde dooris punases skotsas. Punis-friidu dallailee semisynkäs skutsis sen gamlan ja klesan bulimutsin luo, ku vastaan tepastelee übersniikki Sussari. Sussari alkaa froogaa. Punis heittää et se on stikkaamas baakkelssii bulimutsilleen. Siit ei hyvä heilu, vaan Sussari painelee vähä niinku etuhanduun bulimutsin mestoille. Onneks loppupeleis apuun dyykkaa särmä ja skarppi Jaagari ruuturotsissaan.
Klassisen Punahilkka-sadun kirjallinen historia alkaa jo 1600-luvun Ranskasta, Charles Perraultin Hanhiemon tarinoista. Sittemmin tutuksi tulleen version kirjoittivat saksalaiset Grimmin veljekset 1800-luvulla. Nyt Andrei Huhtala kertoo helsinkiläisittäin oman versionsa pikku Punis-friidusta. Kirjan loistavat kuvat on tehnyt graafikko Sanna Mander.
Punista on mukava selailla itsekseen, mutta sitä kannattaa lukea myös ääneen. Ja tarpeeksi usein. Se ei ihan äkkiä kulu, eikä sen kuviin väsy.
