Tanssi ei ollut 1940-luvun Jyväskylässä vilkkaan pojan tavallisin harrastus. Heikki Värtsin matkaa yhdeksi suomalaisen baletin legendoista vauhdittikin suvun karjalainen temperamentti.

Värtsin pitkä ja aktiivinen ura suomalaisen tanssin näköalapaikoilla hakee vertaistaan: se kattaa yli kuusi vuosikymmentä maamme tanssihistoriaa. Kansallisbaletin valovoimaisena ensitanssijana ja kiitettynä koreografina toiminut Värtsi on vaikuttanut ratkaisevasti myös tanssin murtautumiseen suomalaisen teatterin näyttämöille.

Muistelmissaan Värtsi kertoo eloisasti muun muassa siitä, kuinka hän kiertää nuorena balettilaisena sodasta toipuvaa Suomea ja erehtyy Pariisissa moittimaan tangolla edessään hutiloivaa epämusikaalista miestä, joka osoittautuu koreografitähti Maurice Béjartiksi.

Lopetettuaan tanssijanuransa Värtsi ryhtyi koreografiksi. Musikaaliohjaukset ja -koreografiat olivat kassamagneetteja ja tekivät Värtsistä suuren yleisön - ja erään suomalaisen presidentin - suosikin.

Heikki Värtsi valittiin taiteilijaprofessoriksi vuonna 1984. Hän on edelleen suosittu tanssijan työn esittelijä ja yleisönsä hurmaava luennoitsija: hänen taitonsa puhutella ihmisiä ja saada heidät kiinnostumaan klassisesta baletista on ilmiömäinen.

Auli Räsänen aloitti uransa Uuden Suomen musiikki- ja tanssikriitikkona 1970-luvun alussa. Sen jälkeen hän toimi vuosikymmeniä Helsingin Sanomien tanssikriitikkona, kunnes jäi eläkkeelle keväällä 2009.