Ahti S. | Akateeminen Kirjakauppa

Lopen kotiseutuneuvos Ahti Gåpån oma elämäntarinakirja. Runsas kuvitus. Ahti Gåpå on kirjoittanut aiemmin useita Loppi-aiheisia kirjoja sekä kirjoituksia Lopen Lehteen. "Kirjani kertoo tapahtumia ajanjaksolta 1937-2013. Selvityksen sukunimestäni Gåpå = hakkapeliittojen taistelukäsky: käy päälle. Kerron vähän sota-ajasta Sajaniemessä, ensimmäisinä työvuosinani olosta prof. Sakari Pälsin kotitilalla Kylä-Pälsillä. Pitkä oloni Lopen Reservin Aliupseeriyhdistyksen puheenjohtajana 10 v. Etelä-Hämeen Reservin Aliupseeriyhdistyksen varapuheenjohtajuus ja 7 v. piirin lehtimieskouluttajana ja lehden Au-toimittaja. Lopen ja lähes koko Suomen ensimmäisen kyläyhdistyksen puheenjohtajana 1979 vuodesta eteenpäin. Hämeen Kylät Ry:n johtokunnassa olo. Loppi-Seuran 9 vuoden puheenjohtajuus. Lopen kunnan edustajana Hämeen Heimoliitto Ry:ssä 10 vuotta. Sajaniemenraitin tiekunnan puh. joht. 8 vuotta. Lopen Lehden freelansertoimittaja 33 vuotta. 41 vuotta kiersin Suomea Posti- ja lennätinlaitoksen, ensin asentajana ja lopuksi puhelinmestarina. Prof. Sakari Pälsin seuran varapuheenjohtaja. Olen selvittänyt Aleksis Kiven 7 veljestä kirjoituspaikat ja suututtanut Suomen kirjallisuusprofessorit, sillä Nummisuutareita ja veljeksiä ei ole kirjoitettu Nurmijärveltä. Lopen Neuvosten Neuvostossa keskeisenä vaikuttajana ollut 8 v. Sakari Pälsi-dokumenttia tekemässä. Lopen Sotaveteraani yhdistyksen jatkoa Sot. vet. Perinneyhdistystä synnyttänyt ja ensin sille potkunkin antanut, käsittelen perusteellisesti. Selostusta Riihimäen talousalueen lehdistön vaiheista, joissa olen ollut mukana melko paljon. Jakoin 1961 Suomen ja Neuvostoliiton koaksiaalikaapelit yhteen Nuijamaalla. Korjasin rikotun koaksiaalikaapelin Turussa, niin, että ETY-liikenne Finlandiatalolta pystyttiin välittämään länsimaihin. Vaikka kirja kertoo asioita ympäri Suomen, on sen ydinalue Kanta-Häme ja Pohjois-Uusimaa."