Aho Leena(diss) Itä-Suomen yliopisto (2010) 39,50 € |
|
Amyloid-ß deposition in the brains of subjects with cerebrovascular disease, diabetes, synucleinopathy and alcohol abuse: a huma Aivohalvaus, diabetes ja runsas alkoholin käyttö eivät lisää amyloidikertymiä aivoissa Väitös neurologian alalta 20.8.2010 Väittelijä LL Leena Aho Väitösaika ja -paikka 20.8.2010 klo 12, Canthia L1, Kuopion kampus Amyloidin kertyminen aivoihin on tunnusomaista Alzheimerin taudille. Lääketieteen lisensiaatti Leena Ahon Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että Alzheimerin taudin riskitekijöinä pidetyt aivohalvaus, diabetes ja runsas alkoholin käyttö eivät kuitenkaan lisää Alzheimerin taudissa nähtäviä amyloidikertymiä aivoissa. Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus iäkkäillä. On arvioitu, että vuonna 2030 Suomessa on 128 000 dementiaa sairastavaa, joista 60–75 prosentilla on Alzheimerin tauti. Alzheimerin taudin perimmäinen syy on edelleen tuntematon, eikä parantavaa hoitoa ole keksitty. Amyloidi on valkuaisaine, jonka kertymistä ja sakkautumista aivoihin pidetään keskeisenä patologisena tapahtumana, joka johtaa hermosolujen kuolemaan Alzheimerin taudissa. Tutkimusmateriaali kerättiin ruumiinavausaineistosta. Tutkimuksen mukaan noin kolmasosalla neurologisesti oireettomista henkilöistä oli amyloidikertymiä aivoissa immunohistokemiallisin menetelmin tarkasteltuna. Amyloidikertymät lisääntyivät iän myötä, mikä viittaa siihen, että amyloidin kertyminen on ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Sen sijaan sukupuolen vaikutus amyloidin kertymiseen ei ollut yksiselitteinen. Solun sisällä amyloidikertymiä nähtiin jo 2-vuotiaalla. Eläintutkimusten perusteella on arveltu, että aivohalvaus, diabetes ja runsas alkoholin käyttö lisäävät amyloidikertymiä aivoissa ja tätä kautta lisäävät Alzheimerin taudin riskiä. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty osoittamaan, että näin olisi myös ihmisellä. Suuret väestöpohjaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että amyloidikertymiä on myös terveiden ikääntyneiden aivoissa eikä amyloidin määrä aivoissa korreloi dementian vaikeusasteen kanssa. Viime vuosina on kehitelty lääkkeitä, jotka poistavat tehokkaasti amyloidikertymiä aivoista, mutta tutkimusten mukaan nämä lääkkeet eivät ole kuitenkaan estäneet muistihäiriön kehittymistä. Jos amyloidikertymät aiheuttavat hermosolujen kadon ja muistioireet, niin miksi jotkut dementoituvat ja toiset pysyvät oireettomina? Ovatko amyloidikertymät siis kuitenkin haitattomia tai merkityksettömiä Alzheimerin taudissa? Ahon väitöstutkimuksen ansio ja vahvuus on suuri potilasmateriaali, joka sisältää sekä oireettomia että muistihäiriöstä kärsiviä henkilöitä. Materiaali on siinä mielessä ainutlaatuinen, että mukana on myös lapsia ja nuoria. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva, eikä sen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä amyloidin toiminnasta aivoissa. Amyloidin roolin ja merkityksen parempi tunteminen olisi kuitenkin tärkeää, jotta voidaan kehittää parantavia hoitoja Alzheimerin tautiin. Lääketieteen lisensiaatti Leena Ahon väitöskirja Amyloid-ß deposition in the brains of subjects with cerebrovascular disease, diabetes, synucleinopathy and alcohol abuse: a human post-mortem study (Aivohalvauksen, diabeteksen, α-synukleiinin ja alkoholin käytön vaikutus amyloidin kertymiseen aivoihin ihmisillä) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on dosentti Anders Paetau Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Irina Alafuzoff Itä-Suomen yliopistosta. Väittelijän painokelpoinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/uef/vaitoskuvat Lisätietoja: Leena Aho, leena.aho@iki.fi, p. 050 3307943 11.8.2010 * © Itä-Suomen yliopisto * Palaute |