Kun Iin kunta täyttää levyn julkaisuvuotena 650 vuotta, Iin Laulupelimannit teki äänitteen, jossa on vanhan Iin alueen soitnmusiikkia 1800-luvun alusta, jopa 1700-luvulta ja lauluja 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alkupuolelta.
Soittokappaleista suurin osa on peräisin Vepsän nuottikirjasta. Vepsän kirja on käsin kirjoitettu nuottikokoelma, jonka kappaleet on merkitty muistiin 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Kirjassa on noin 40 sivua. Siinä on useita marsseja, poloneeseja, valsseja, galoppeja jne.
Kirjan ensimmäisiä kappaleita lienee kirjoittanut Elias Kaakinen, joka muutti Tyrnävältä Ylikiiminkiin 1820-luvulla. Ylikiiminkihän kuului tuolloin Iin pitäjään. Vuonna 1845 kirjan sai haltuunsa soittokilpailujen palkintona 10-vuotias Matti Parkkinen. Hänen ja eräiden muiden Ylikiimingin miesten kynän jälkiä näkyy kirjassa. Matti Parkkinen, Heino–Matti oli aikanaan kuuluisa pelimanni, joka kulki soittamassa laajalla alueella Oulussa ja ympäristössä. Matti kertoo mm. saaneensa hyvän viulun Iin rovasti Kalamniukselta, joten hän on soittanut Iissäkin.
Vepsän kirjan kappaleiden nimet on kirjoitettu ruotsiksi. Oulun pelimannit antoivat 1970-luvulla eräille kappaleille ”lisänimiä”, koska esim. saman nimisiä polskia ja valsseja on kirjassa useita. Nykyisin Vepsän kirjan alkuperäiset lehdet ovat Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa.
Qvadrill 3 on Johan Julinin nuottikirjasta. Julin asui 1800-luvun alkupuolella Oulussa ja Oulunsalossa. Hän oli entinen armeijan soittokunnan soittaja, joka jatkoi sittemmin soittamista Oulun seudulla. Hänen nuottikokoelmassaan on noin 60 kappaletta käsin kirjoitettuja nuotteja, suurelta osin katrilleja.
Äänitteellä on mukana myös lauluja. Laulut 2, 4 ja 10 ovat Fiina Palukan Iistä muistiin merkitsemiä vuonna 1935. Osassa lauluista on muuallakin Suomessa tunnettu sävel, mutta sanat ovat Iissä laulettuja.