Virpi Hämeen-Anttila; Erkka Mykkänen; Miki Liukkonen; Leena Parkkinen; Juha-Pekka Koskinen; Johanna Sinisalo Hotelli- ja ravintolamuseo (2017) Pehmeäkantinen kirja
Nuori Priitu -sarjakuva vie sisällissodan aikaan Rovaniemelle. Vuosina 1917-1918 Suomessa kuohuu, kansa on jakautumassa kahtia. Myös Rovaniemellä on levotonta. Samaan aikaan 17-vuotias nuori nainen Priitu ystävineen etsii omaa paikkaansa maailmassa. Kuinka itsenäistyvän maan tapahtumat vaikuttavat nuoriin ja kuinka käy ystävyyden?
Nuori Priitu - Talvi 1917—1918 Rovaniemellä -tietokirjassa seurataan sarjakuvan muodossa sisällissodan aikaisia tapahtumia 17-vuotiaan Priitun ja muiden rovaniemeläisten nuorten silmin. Tarinan hahmoista osa on tuolloin Rovaniemellä oikeasti eläneitä henkilöitä, mutta mukana on myös fiktiivisiä hahmoja.
Kirjan tapahtumat ja kuvitus pohjautuvat 1900-luvun alun historialliseen kuva-, esine-, arkisto- ja sanomalehtiaineistoon, muisteluihin ja kirjalliseen tutkimustietoon. Kertomuksessa hyödynnetään lainauksia aikalaislähteistä, mukana on myös suoria lainauksia kirjassa esiintyviltä henkilöiltä. Myös Rovaniemen murteella on sijansa.
Suomen sisällissota näkyi myös Lapissa, erityisesti eteläisen Lapin alueella Rovaniemen, Tornion ja Kemin seuduilla. Rovaniemellä sekä suojeluskunnan että työväenkaartin toiminta oli vilkasta ja vuosien 1917–1918 vaihteesta muodostui tapahtumarikas ajanjakso. Poliittisesta myllerryksestä ja elintarvikepulasta huolimatta suurin osa rovaniemeläisistä yritti kuitenkin jatkaa arkista elämäänsä. Ajan poikkeuksellisten tapahtumien lisäksi kirjassa tuodaan esille myös silloista Rovaniemen kirkonkylää ja sen elämää.
Monen vuoden työ. Teoksen taustalla on Lapin maakuntamuseon työryhmän muiden töiden ohessa tehty pitkäaikainen ideointi-, käsikirjoitus- ja tutkimustyö. Kuvittaja ja graafinen suunnittelija Ulla Etto työskenteli Nuori Priitu -teoksen työryhmässä käsikirjoituksen ja visualisoinnin parissa sen alkuideasta (2016) asti.
Tapahtumapaikkojen ja rakennusten sijainti ja ulkoasu vaativat valokuvien tutkimista ja tulkitsemista. Apuna olivat myös rakennuspiirrokset ja tutkimukset rakennusten väreistä ja materiaaleista. Historiallisia sekä juonen kehittelyssä tarvittavia yksityiskohtia selvitettiin kirjallisuuden lisäksi arkistolähteistä. Tärkeä lähde ja inspiroija oli Kansalliskirjaston historiallinen sanomalehtikirjasto.
