Kielikoulutus on merkittävä osa suomalaista koulutusjärjestelmää, ja siihen on perinteisesti sijoitettu huomattavia voimavaroja. Mutta kohtaavatko kielikoulutuksen tarpeet, määrä, laatu ja painotukset? Miten kielikoulutuksen jatkuvuus ja elinikäinen oppiminen on otettu huomioon, entä työelämän kielitaitotarpeet ja maahanmuuttajien kielikoulutuksen kysymykset? Vastaako nykyinen kielikoulutus tulevaisuuden haasteisiin? Nämä kysymykset ovat olleet Kielikoulutuspoliittisen projektin (KIEPO) lähtökohtia, kun se on selvittänyt Suomen kielikoulutuksen perusteita ja tavoitteita. Tähän julkaisuun on tiivistetty projektin lähtökohdat ja keskeiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset suomalaisen kielikoulutuksen kehittämiseksi varhaiskasvatuksesta aikuisten kielikoulutukseen.