Seppo Järvisen kymmenes runokokoelma, Repliikkejä Kuiskaajankopista, saa voimansa ja kerronnan värikkyytensä Järvisen monista Intian matkoista eri puolille valtavaa ihmisten ja kulttuureiden kaleidoskooppia, jota yhden ihmiselämän aikana ei opi tuntemaan. Järviselle on ominaista on the road-henki hänen kuluttaessaan sandaalien pohjia Intian punapölyisillä teillä. Mother India, Äiti Intia, on opettanut kulkijaa etsimään rauhaa luostarista vuorilta ja kalastajakylän rannalta, meren ikuisia tarinoita kuunnellen. Järvisen runot ovat usein pieniä tutkielmia ihmisistä. Runot rakentavat ystävyyden ja rauhan siltaa kahden kaukaisen maan välille. Intian kutsu on kaiken aikaa läsnä.