Poeettiset kielet ja strategiat ovat olennaisia kulttuuriselle ilmaisulle. Ajasta, paikasta, lajista tai välittymisen muodosta riippumatta omaehtoisen ilmaisun kanavana toimivat performanssit luovat solmukohtia, joissa yksilölliset ja kollektiiviset merkitysavaruudet kohtaavat samalla välittäen ja uusintaen kulttuurisia merkityksiä.
Sanojen luonto -kokoelmassa tarkastellaan poeettisia kieliä ja omaehtoisia ilmaisun muotoja suhteessa niiden kommunikatiivisiin ja materiaalisiin esiintymisympäristöihin - luonnon monitulkintaiseen käsitteeseen. Teoksen luvut kiinnittyvät monitieteisesti humanistisen kulttuurintutkimuksen uusimpiin keskusteluihin, ja ne käsittelevät esimerkiksi kalevalamittaista runoa, rekilaulua ja siperialaista myyttiepiikkaa, kirkonkelloihin valettua runoutta, Suvivirttä, puhutun ja kirjoitetun ilmaisun lajeja sekä kansanperinteen arkistoinnin ja julkaisun käytäntöjä.