Veijo Murtomaki | Akateeminen Kirjakauppa

Miten syntyivät aina yhtä koskettavat -Finlandia tai Jääkärin marssi? Sibelius ja Suomi muodostavat kiinteän kohtalonyhteyden. Molemmat tarvitsivat toisiaan ja loivat toisensa. Kenties kumpaakaan ei olisin nykyisen kaltaisina ilmiöinä, jolleivät suurmiehemme ja synnyinmaamme vaiheet olisi kietoutuneet niin tiiviisti toisiinsa. Sibeliuksen musiikin keskeistä roolia Suomen itsenäisyystaistelun vahvimpiin kuuluvana symbolina ei voi yliarvioida. Sibelius ei ollut viaton säveltäjä, vaan vakaumuksellinen ja osallistuva isänmaan ystävä, joka edistäessään Suomen selviytymis- ja menestystarinaa loi samalla itselleen kuolemattoman maineen niin kotimaassa kuin kautta maailman. Suomi etsi 1800-luvun jälkipuoliskolla Venäjän keisarikunnan osana kansallista identiteettiään. Oman kielen ja kulttuurin kehittäminen oli vi-reää. Tarvittiin suurmiehiä, jotka laskivat perustan taiteen kansallisten muotojen kehitykselle. Kirjallisuuden keskeisnimiä olivat Runeberg, Kivi, Aho ja Leino. Kuvataiteen kultakautta takoivat Edelfelt, Gallen-Kallela, Järnefelt ja Halonen. Suomalaisen musiikin luojan paikka oli auki. Havahtuminen ajan yhteiskunnallisten ja valtiollisten kysymysten pohdiskeluun herätti sen Sibeliuksen, jonka tunnemme Finlandian ja Ateenalaisten laulun, sinfoniasarjan ja isänmaallisten kantaattien säveltäjänä. Silloinkaan kun teokset eivät suoraan ottaneet kantaa itsenäisyyden puolesta tai asettuneet vastarintaan venäläisten kanssa, sävellysten tekstien sisältämä aamun sarastukseen, kevään koittoon tai alistettuun kansaan ja sen valitukseen liittyvä symboliikka ei taatusti jäänyt aikalaisilta havaitsematta. Isänmaalle, Terve kuu sekä kantaatti Tulen synty oli helppo tulkita ajan hengestä käsin isänmaallista rintamaa vahvistaviksi mielenilmaisuiksi. Tosin Sibelius turhautui 1910 yhteiskunnallis-patrioottiseen rooliinsa ja sanoi: "Politiikka ei nykyään kiinnosta minua. Minähän en voi vaikuttaa asiaan muulla tavalla kuin säveltämällä." Mutta silti hänen ei ollut vaikeata olla auttamatta venäläisten miehittämää maataan ja säveltää henkensä kaupalla Jääkärin marssia. Kirjassa prof. Veijo Murtomäki esittelee Sibeliuksen keskeiset isänmaalliset sävellykset ja peilaa niitä ajan tapahtumiin. Kirjaan liittyy myös CD-levyllinen säveltäjän isänmaallista musiikkia muun muassa Lahden kaupunginorkesterin esittämänä. Tätä levyä ei ole muualta saatavissa.