Optimisti (Candide, 1759) kertoo sinisilmäisen sankarin toivioretkistä. Lennokas kertomus vie Euroopasta Pohjois-Afrikkaan, Venäjältä Etelä-Amerikkaan ja Venetsiasta Turkkiin. Rivien välissä Voltaire kritisoi kouriintuntuvasti aikansa epäkohtia, julmia oikeuskäytäntöjä, tekopyhyyttä, vallanhimoa, lyhytnäköistä ahneutta ja raakalaismaisuutta.
Voltaire kirjoitti Optimistin vastineeksi Leibnizille, joka pyrki sovittamaan luonnonkatastrofit ja ihmisen häikäilemättömyyden ideaaliin kuvaan "parhaasta mahdollisesta maailmasta".
Voltaire tähdensi, miten hyväuskoisuus pikemmin tukee kuin oikaisee vääristyneitä valtarakenteita. Vastalääkkeeksi Optimisti ei kuitenkaan tarjoa pessimismiä, vaan kertomuksen loppuratkaisu yllättää käytännönläheisyydellään.
Optimistin (Candide) ovat aiemmin suomentaneet L. Onerva (1914) ja J. A. Hollo (1953).
Candide on tasapainoisen, voitokkaan hengen tuote -- valloittava huumori kietoutuu kultalankoina sen satiiriin. - Eila Pennanen.
Candidella on varma, vakiintunut sijansa maailmankirjallisuuden kaikkein huomattavimpien satiiristen teosten joukossa. Aito gallialainen räiskyvä äly leikkii ja viettää voittojansa sen sivuilla. - J. A. Hollo.
Tämä Voltairen hirtehisin seikkailukertomus sensuroitiin jo ilmestyessään vuonna 1759, eikä Pariisin keskustassa tunnettu valistusfilosofin näköispatsas ole välttynyt sabotaaseilta 2020-luvullakaan. Suomentaja Sampsa Laurisen essee valottaa, miksi Voltaire on yhä vihattu ja rakastettu ajattelija.
Voltairen elämä oli valppaan kyseenalaistamisen ja kansalaistottelemattomuuden pitkä oppimäärä.
Oikeus suvaitsemattomuuteen on järjenvastaista, barbariaa, petojen oikeutta. - Voltaire: Traite sur la tolerence (1763).
