Trux Marja-Liisa | Akateeminen Kirjakauppa

PsL Marja-Liisa Truxin organisaatiot ja johtaminen -aineeseen kuuluva väitöskirja “No zoo – Ethnic civility and its cultural regulation among the staff of a Finnish high-tech company” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 10.4.2010. Työn otsikko suomeksi on “Ei eläintarhalle – etninen sivistys ja sen kulttuurinen säätely suomalaisen teknologiayrityksen henkilöstön keskuudessa”. Väitöskirjassa tarkastellaan etnistä sivistystä (ethnic civility) vaihtoehtona monimuotoisuuden ylhäältä alaspäin tapahtuvalle johtamiselle työorganisaatioissa. Työpaikkaetnografia toi esiin sen, että suomalaisen tietotekniikkayrityksen työntekijät nauttivat demokraattisen johtamisen olosuhteista ja kykenivät kehittämään itselleen ‘äänen’ työpaikalla. Työntekijöillä oli hyvät, kunnioittavat suhteet eri lähtökohdista tulevia kollegojaan kohtaan. Myöskään dramaattinen laskusuhdanne ei johtanut yhdessä koettujen vaikeuksien etnistämiseen. Kulttuuri elämän välineenä Ohjelmistoinsinöörit ovat vannoutuneita kosmopoliitteja, mutta vastustavat tiukasti monimuotoisuusjohtamista. He tukeutuvat ajattelussaan useisiin kulttuurimuotoihin, jotka sopivat huonosti yhteen monimuotoisuuden hallintaideologian kanssa. Tutkimus nimeää ja analysoi näitä muotoja käytäntöteoreettisessa viitekehyksessä identiteetin rakennuksen ja sosiaalisen elämän välineinä. Samalla se piirtää karttaa myöhäismodernista kulttuuriympäristöstä työpaikalla. Tutkimus tarjoaa päivityksen nykyisin työpaikoilla vallitseviin käsityksiin kulttuurista organisaatioissa. Suomalaisuuden uudelleenmäärittely Tutkimuksen tuottama kulttuurikritiikki tarjoaa keinoja välttää ei-suomalaisen henkilökunnan syrjäytymistä. Monet tutkitulla työpaikalla käytössä olleet kulttuurimuodot ovat yleisiä muutoinkin suomalaista kansallista omakuvaa rakentavissa puheissa ja teoissa, ja jotkin niiden jäykistä määrittelyistä voivat olla ongelmallisia. Kritiikittömästi ylläpidettyjä ikonisia käsityksiä suomalaisuudesta olisi aika harkita uudelleen – siitä hyötyisivät kaikki työntekijät. Tutkimus auttaa käsitteellistämään uudelleen monimuotoisuutta niin, että toimijuus, prosessi ja vallankäyttö voidaan ottaa huomioon. Miten edistää tasa-arvoa turvautumatta stereotypioihin? Väitöskirjassa ehdotetaan tasa-arvotyön tarkastelua erikseen syrjinnän vastaisena työnä ja identiteettityönä. Edellistä johtavat julkiset viranomaiset ja sitä toteuttavat työnantajat. Jälkimmäistä puolestaan johtavat työntekijät organisaationsa rohkaisemina.