Susan Stein | Akateeminen Kirjakauppa

Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja -teoksessa kirjallisuuden ja musiikin tutkijat kohtaavat. Teoksessa tarkastellaan ilmiöitä, jotka sijoittuvat kirjallisuuden ja musiikin rajamaastoon. Tällaisena teos on ensimmäinen Suomessa. Se sopii tiedon ja inspiraation lähteeksi opiskelijoille ja tutkijoille sekä musiikin ja kirjallisuuden kytköksistä kiinnostuneille.

Teoksen artikkelit osoittavat, miten moninaista kirjallisuuden ja musiikin kohtaaminen taiteissa on. Runollinen kieli vaikuttaa myös soinnillaan ja äänteellisyydellään. Romaani voi käsitellä teemoja musiikin tapaan toistaen ja muunnellen ja sen rakenne juontua jazzista, bluesista tai fuugasta. Musiikki voi soida myös romaanin tarinamaailmassa ja ilmaista hahmojen, tapahtumien ja tilanteiden luonteita. Musiikin muodot voivat vertautua kirjallisuuden kerronnallisiin rakenteisiin ja sonaattimuoto rakentua kertomuksen tavoin. Kirjalliset viiteverkostot vaikuttavat sävelteoksen tulkintaan, ja audiovisuaalisessa taiteessa puheen musiikillisuus voi nousta kielellistä viestiä tärkeämmäksi. Laulurunoudessa musiikki ja kirjallisuus kohtaavat kirjaimellisestikin aina joiusta räppiin.

Kirjoittajien lähtökohtana on taiteiden- ja medioidenvälisyyden tarkastelun ohellaoivallus siitä, että kirjallisuus ja musiikki ovat alun perin yhteydessä toisiinsa: molemmat ovat ilmaisumuotoja, joissa äänteellisyys ja ajallisuus luovat merkityksiä.

Intersections of Literature and Music
Ed. by Siru Kainulainen, Liisa Steinby and Susanna Välimäki

In this book eleven scholars of literature or music explore various areas in which literature and music meet. While several of the authors of the volume apply in their articles the theory of intermediality, or the interplay of different art forms, some of authors are of the opinion that literature and music share some basic elements, such as sound and meaning, which proves their innate kinship. The subjects of study in the volume range historically from the eighteenth to the twenty-first century and deal with Russian, British, American, German, Finnish and Sámi works of literature or music as well as, in one case, film.

The literary texts studied in the articles show a variety of affinities with music. Contemporary Finnish lyrical poetry offers a great variety of examples of how the effect of a poem depends on its rhythmic and other sound effects that give rise to a pre-semantic interaction between the poem and its audience. A work of narrative literature may be “compounded” of its elements similarly as a musical composition, rather than being based on a plot that mimetically follows the events in the fictive world. A novel may have the form of a symphony, as in some representatives of the Central European tradition analysed here, or of a fugue, like in some works of Vladimir Nabokov, or of jazz, as in the African-American tradition, and a biography of a blues singer may assume a blues-like form. The “musical mimesis” employed in Finnish fin-de-siècle literature is marked by disruptions in the narrative line, “dissonances” due to the uniting of incongruous materials, synaesthesia, and the sound effects of language. Music can also be a part of the fictive world in a literary work and employed for interpreting the events and characters, as an analysis of detective stories shows. On the other hand, it is shown how the “story line” in a classical sonata can be analysed by using Vladimir Propp’s plot schemata of folk tales. A musical composition, such as Schumann’s Kreisleriana, may draw its inspiration from a literary work, in which case musicians are invited to reflect upon the relevance of the source text when preparing a performance. In the article on film included here it is claimed that the soundtracks of contemporary films show a tendency towards “musicalization”: the speech resembles song or music, in which rhythm, speed, tone, breathing and other material aspects of the sound are of greater importance than the semantic content of the words. Music and literature are, of course, also combined in a song. Two types of songs are considered in the volume: the North Sámi yoik (‘luohti’) tradition in which music and speech seem to be close to their original unity, and Finnish rap music, of which particularly the aspects of rhythm and rhyme are analysed.