”MISSÄ TIIMIYRITTÄJYYS – Yrittäjyyden eetoksen ja yrittäjyyskasvatuksen filosofisten lähtökohtien kriittistä arviointia”
Tutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti yrittäjyyden eetosta ja etenkin yritystalouden koulutusohjelmia, joissa ei tutkijan mielestä ole tavoitettu yrittäjyyden syvintä olemusta ja sen alkuperäistä ideaa. Edellisen mukaan yrittäjyyttä ei tulisi ymmärtää pelkästään taloudellisen toiminnan tai suorituskyvyn kannalta, vaan yrittäjyys on parhaimmillaan paljon muutakin.
Kasvatustieteilijät ja organisaatiotutkijat ovat jo pitkään puhuneet ”yrittäjämäisestä ilmapiiristä tai ”kasvuorientoituneesta” ilmapiiristä. Tällä he ovat tarkoittaneet, että organisaatiossa vallitsee hyvä ”tekemisen meininki”, ”draivi”, jonka avulla hommat hoituu ja ihmiset saavat positiivisessa mielessä toteuttaa itseään. Paradoksaalisesti tällainen ”tekemisen meininki” tulee nyky-yhteiskunnassa parhaiten esiin päiväkodeissa, urheiluseuroissa ja erilaisissa talkoohommissa, mutta vain harvoin pienyritystoiminnan yhteydessä. Onko asia todellakin tällä tavalla? Mistä tämä mahdollisesti johtuu? Näihin kysymyksiin tutkimuksessa on haluttu löytää vastauksia.
Kautta aikojen yrittäjyyden ilmiö on ollut sidoksissa amerikkalaiseen kulttuuriperinteeseen. Näin myös yrittäjyyden koulutusohjelmissa on vahvasti painotettu managerialistista ajattelua ja yrityksen suorituskykyä on arvioitu puhtaasti ekonomististen mittareiden avulla. Vaikka erilaiset taloudelliset ja resurssien hallintaan liittyvät taidot ovat toki oleellisia yritystoiminnassa, niin ne eivät takaa yrityksen kehittymistä ja kasvua maailmanluokan yritykseksi. Pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi Applen perustaja Steve Jobs toteaa muistelmissaan, että Applen ensimmäisen rajun nousun jälkeen uuden yritysjohdon palkkaamat managerit saivat muutamassa vuodessa yrityksen konkurssin partaalle. Jobs lupautuikin yhden dollarin kuukausipalkalla palauttamaan Applen yrittäjä-mäiseksi kasvuyritykseksi. Kuten tiedetään – tässä hän onnistuikin varsin hyvin.
Väitöstutkimuksen mukaan kasvuun liittyvät ongelmat sekä yhteiskunnassa että yritystoiminnassa näyttävät olevan selvästi sidoksissa managerialistiseen perusasenteeseen ja suoritetun filosofisen analyysin mukaan angloamerikkalainen ajattelu sisältää ison joukon ”kummallisia” käsityksiä ja uskomuksia ihmisestä. Vaikka osaa niistä voidaan pitää valistusajan ja humanistiseen perinteeseen kuuluvina ”totuuksina”, niin tällaisessa (kartesiolaisessa) maailman-kuvassa esiintyviä ihmisen kasvuun ja kasvamiseen liittyviä uskomuksia voidaan pitää todella outoina. Mielenkiintoista asiassa on myös se, että jo 2500 vuotta sitten antiikin Kreikan suurilla filosofeilla, Sokrateella, Platonilla ja Aristoteleella oli täysin tästä poikkeava käsitys ihmisestä
Edelliseen nojautuen väitöskirjatyössä on tultu siihen tulokseen, että länsimaissa omaksuttu subjektivistinen maailmankuva perustuu oleellisella tavalla virheellisiin käsityksiin ihmisestä sekä puutteelliseen tietoon ja ymmärrykseen niistä ehdoista, joiden mukaan ihmisen - aristoteelisessa mielessä - ajatellaan kasvavan ihmiseksi. Tällaiset asenteet tulevat näkyviin niissä käytännöissä, joiden avulla mm. juuri yrittäjyyttä on yhteiskunnassa pyritty edistämään. Silmiinpistävää on myös se, että edelleen yliopistojen ja korkeakoulujen koulutussuunnitelmista näyttää puuttuvan sellaiset yrittäjyyden edistämisen muodot, jotka tulevat viitteellisesti esiin sekä Applen tarinassa ja joiden avulla tällaisten kasvuyritysten menestymistä voidaan ylipäätään selittää ja ymmärtää.
