Saloheimo Pertti | Akateeminen Kirjakauppa

h3>Asetyylisalisyylihappo ja spontaani aivoverenvuoto
Spontaani aivoverenvuoto aiheuttaa 10-15 % aivohalvauksista. Verenpainetauti ja veren hyytymisen estolääkitys ovat sen tunnettuja riskitekijöitä. Myös asetyylisalisyylihappolääkitys näyttää altistavan aivoverenvuodolle.
Länsimaissa aivoverenvuotoon sairastuu vuosittain 12-31 henkilöä sadasta tuhannesta. Kuukauden sisällä kuolee 14-52 % ja vuoden kuluessa 14-80 % sairastuneista. Vuodon koko ja sijainti aivoissa, tajunnantaso sairaalaan tullessa sekä korkea verensokeriarvo ennustavat kuolleisuutta.
Riskitekijätutkimuksessa 98:aa Oulun yliopistollisen sairaalan Neurologian klinikkaan otettua aivoverenvuotopotilasta verrattiin 206:een verrokkihenkilöön. Verihiutaleiden toimintaan liittyvien tromboksaanin ja prostasykliinin tuotantoa tutkittiin 43:n potilaan virtsanäytteistä. Seurantatutkimusta varten tunnistettiin kaikki Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 1.1.1993-30.9.1995 aivoverenvuotoon sairastuneet, joita oli 208.
Hoitamaton verenpainetauti oli tärkein aivoverenvuodon riskitekijä. Asetyylisalisyylihapon käyttö osoittautui riskitekijäksi henkilöillä, joilla oli taipumus nenäverenvuotoihin. Aivoverenvuodon akuuttivaiheessa ja kolmen kuukauden kuluttua vuodosta todettiin kiihtynyt tromboksaani- ja prostasykliinituotanto. Sairastumista edeltänyt säännöllinen asetyylisalisyylihapon käyttö kaksinkertaisti kuolleisuuden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana verrattuna niihin, jotka eivät olleet käyttäneet asetyylisalisyylihappoa eivätkä veren hyytymisen estolääkettä. Asetyylisalisyylihapon käyttöön liittyi vuodon laajeneminen taudin varhaisvaiheessa. Aivoverenvuotopotilaiden kuolleisuus seitsemän vuoden kuluessa oli suurempi kuin verrokkien. Suurentunutta kuolleisuutta ei havaittu hyvin toipuneilla, mutta kuolleisuus oli huomattavasti lisääntynyt niillä, joiden toimintakyky oli huono vielä kolmen kuukauden kuluttua vuodosta