Tämä opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusjärjestelmän rakennetta kuvaava ja toimivuutta arvioiva tutkimus on tehty Tampereen yliopiston kunnallistieteiden laitoksella pitkälti Valtiontilintarkastajien vuonna 1999 myöntämän tutkimusmäärärahan turvin. Tutkimushankkeen 'Valtionosuusjärjestelmä kansalaisten perusoikeuksien toteuttamisen välineenä' tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin nykyinen valtionosuusjärjestelmä ja valtionosuuksien jakokriteerit huomioivat perusteltavissa olevat palveluiden tuotantokustannusten erot. Tarkastelun kohteena on opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten valtionosuusjärjestelmät. Varsinkin opetustoimen rahoitusjärjestelmää koskevaa tutkimus. Ja selvitystyötä on maassamme tehty yllättävän vähän. Tutkimus jakaantuu kahteen pääosioon. Pasi Rentolan laatimassa opetus- ja kulttuuritointa koskevassa osiossa II ja Aki Viitasaaren ja Pasi Rentolan tekemässä sosiaali- ja terveystoimen osiossa III on tarkasteltu yksityiskohtaisesti kyseisten hallinnonalojen valtionosuus-järjestelmän rakennetta ja toimivuutta. Valtionosuusjärjestelmien rakenteen kuvauksen osalta on pyritty tekemään tietynlainen järjestelmän 'syväluotaus', jota on konkretisoitu neljän esimerkkikunnan numeerisilla valtionosuuslaskelmilla, joissa on selvitetty kuntien laskennalliset valtionosuudet ja niiden määräytymisperusteet vuodelta 1998. Tämän jälkeen on selvitetty kuntien toteutuneet kustannukset ja arvioitu sitä, kuinka hyvin valtionosuuskriteerit huomioivat kuntien väliset kustannuserot.