Paula Reinikkala; Sari Penttilä; Jyri Pesonen; Eeva-Liisa Ryhänen; Hannu Penttinen; Harri Vertio; Terhi Ylöniemi Sanoma Pro Oy (2011) Pehmeäkantinen kirja
Väitöskirjatyön tavoitteena oli arvioida verenkiertovaikutuksia sekä sydänlihaksen ja aivojen suojautumista sepelvaltimo-ohitusleikkauksissa lyövällä sydämellä, sekä prekonditoinnin (lyhytkestoinen hapenpuute ennen varsinaista pidempää hapenpuutetta) vaikutusta sydänlihaksen suojautumiseen. Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin 12 lyövällä sydämellä leikatun potilaan verenkiertoa ja sydämen suojautumista. Osajulkaisuissa 2-4 arvioitiin sydänlihaksen ja aivojen suojautumista, sekä prekonditoinnin vaikutusta satunnaistetulla 33 potilaan tutkimuksella. 11 potilasta leikattiin sydänkeuhkokoneen avulla, 11 lyövällä sydämellä ilman prekonditointia ja 11 prekonditoiden. Lyövällä sydämellä leikattaessa havaittiin vain lieviä muutoksia verenkierrossa sekä lieviä vaurioita ja aineenvaihdunnan muutoksia sydänlihaksessa, kun mitattiin verenpainetta, sydämen pumppaustilavuutta, ATP:n hajoamistuotteita, laktaatin tuottoa, happo-emästasapainoa ja sydänlihaksen vauriomarkkereita. Sydänlihas tuotti merkittävästi vähemmän laktaattia, sydämen valtimo-laskimo pH-ero oli matalampi ja leikkauksen jälkeiset sydänlihaksen vauriomarkkeritasot (CK-MBM ja Troponiini I) olivat matalampia lyövällä sydämellä leikattaessa verrattuna leikkauksiin sydänkeuhkokoneen avulla. Edellä mainituilla mittauksilla prekonditointi ei enää näyttäisi parantavan sydämen suojausta. Aivojen suojautumista tutkittiin neuronispesifisen enolasen veripitoisuuksilla, jotka olivat lyövän sydämen leikkauksen jälkeen matalammat kuin sydänkeuhkokoneella leikattaessa. Johtopäätöksenä, sepelvaltimo-ohitusleikkaus lyövällä sydämellä näyttäisi olevan verenkierrollisesti hyvin siedetty sekä aivojen ja sydänlihaksen suojautuminen parempaa kuin sydänkeuhkokoneella leikattaessa, eikä sydänlihaksen prekonditoinnilla näyttäisi saavutettavan enää lisähyötyä sydämen suojautumisessa
