Kiinan talous luo katsauksen Kiinan talouteen, mutta tarkastelee myös sen tämänhetkisiä haasteita ja ongelmien syitä sekä sitä, mitä Kiina suunnittelee niiden korjaamiseksi.
On vaikea kuvitella globalisaatiota ilman Kiinaa. Kiinan talouden kehitys määrittää koko maailman suuntaa. Kiinan avautuminen liitti sadat miljoonat kiinalaiset osaksi maailmantaloutta ja tuotantoketjuja. Kiinasta tuli nopeaan tahtiin tärkeä koko maailman paja ja tuotantoketjujen keskittymä.
Kiinassa on yli sata miljoonakaupunkia. Maatalousmaata on pinta-alalla mitattuna maailman eniten. Miljonäärejäkin on maailman toiseksi eniten, mutta myös köyhyyttä on paljon ja tuloerot ovat hyvin suuret. Kiina on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kiina on valtava. Se, mikä pitää paikkansa jossain päin Kiinaa, ei välttämättä kuvaakaan kovin hyvin koko maata.
Avautuminen on palvellut Kiinan taloutta hyvin, mutta joiltain osin sulkeutumisesta on merkkejä. Mitkä ovat todennäköisiä tulevaisuuspolkuja kohti 2020-luvun loppua? Teos käsittelee Kiinan taloushistoriaa, talouden yleiskuvaa, aluetalouksia, julkista taloutta, rahoitussektoria, ulkomaankauppaa, ilmastotavoitteita ja liiketoimintaympäristöä. Kirjan kantavana ajatuksena on pohtia Kiinan vahvuuksia ja ongelmia talouden kannalta sekä arvioida, mitkä ovat maan mahdollisuudet selättää ongelmat ja nousta suunnitelmiensa mukaan globaaliksi mahdiksi vuoteen 2050 mennessä.
Kirja sopii erityisesti yritysten, vientiorganisaatioiden, ministeriöiden ja muiden hallinnonalojen työntekijöille, opettajille, opiskelijoille, journalistille, asiantuntijoille ja valveutuneille kansalaisille. Se soveltuu hyvin myös oppikirjaksi yliopistoon.
Käsikirjoitus on laadittu Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen sekä Suomen Pankin Nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) Kiina-asiantuntijoiden yhteistyönä. Kaikki kirjoittajat työskentelevät Kiinan parissa: Outi Luova ja Lauri Paltemaa Turun yliopistossa ja Juuso Kaaresvirta, Eeva Kerola ja Riikka Nuutilainen Suomen Pankissa. Kirjoittajatiimiä on täydennetty energia-asiantuntija Lauri Myllyvirralla ja strategisen ennakoinnin asiantuntija Sari Arho-Havrénilla.
