Nainen on hukassa. Tyhjyys, ahdistus, masennus ja riippuvuus hiertävät, vaikka kaiken pitäisi olla hyvin. Terapia vaatii kipua, rehellisyyttä ja psyykkistä työtä. Mieli on ohjelmoitavissa uudestaan, jos tahtoa riittää.
“Meidän ei tarvitse uskoa tarinoita, joita ego kertoo, voimme korvata ne millä haluamme. Elämä on tarina, jota kerrotaan itsestä itselle.”
Lapsuuttaan ei voi paeta; varhaiset kokemukset ja traumat muokkaavat persoonallisuutemme. Ego piilottaa minän suojellakseen itseään. Puolustusmekanismit kätkevät meidät myös itseltämme. Itsensä kohtaamisesta alkaa kasvu todelliseen aikuisuuteen, tunneturvallisuuteen ja peittelemättömyyteen.
Trauma syntyy laiminlyönnistä, väkivallasta, menetyksestä ja muista emotionaalisesti haitallisista kokemuksista – usein niin varhain, ettei tietoinen mieli tunnista sitä. Emme tiedä, mikä meitä vaivaa, vaikka trauma on kansanterveydellinen ongelma.
Anne Orioni (s. 1963) on Yle Draaman dramaturgi. Hänen esikoisteoksensa Tuntematon minä vastaa ikuisiin kysymyksiin: Kuka olen ja mikä on elämäni tarkoitus?
