Tutkimuksessa selvitetään, mitä on kaupallisen radion laatu ja millainen on kaupallisen radion nykyinen laatukulttuuri Suomessa ja toisaalta Yhdysvalloissa. Työssä tarkastellaan ensin kaupallisen radiotoiminnan ja sen laatukäsitysten historiallista kehitystä kummassakin maassa. Nykyisiä laatukäsityksiä ja niihin pohjautuvaa laatukulttuuria kuvataan puolestaan tutkimalla ohjelmantekijöiden käsityksiä laadusta ja onnistumisesta. Tutkimusta varten haastateltiin kahtatoista suomalaista ja kahtatoista amerikkalaista kaupallisen radioaseman ohjelmapäällikköä ja aamujuontajaa Suomessa ja Yhdysvaltain luoteisrannikon osavaltioissa vuosina 2002 ja 2003.
Keskeisimpänä tutkimuskohteena on kaupallisen radion laatukulttuuri eli alan ammattilaisten tapa ymmärtää ja määritellä onnistunut työsuoritus ja tavoiteltu lopputulos ohjelmatoiminnassa. Sen analysoimista varten tutkimuksessa on kehitetty uusi, integroitu teoreettinen lähestymistapa, joka pohjautuu samanaikaisesti useampiin tiedotusopin sekä viestintätalouden, poliittisen taloustieteen, kulttuuritutkimuksen ja laatujohtamisen teorioihin. Integroidun lähestymistavan mukaan kaikki ne markkinat tai kilpakentät, joiden toimintaan kaupallinen radio joutuu osallistumaan, tuottavat toiminnallaan kukin omista tarpeistaan ja tavoitteistaan lähtevän näkökulman median sisältöjen laatuun. Varmistaakseen elinkelpoisuutensa ja olemassaolonsa kaupallinen mediaorganisaatio joutuukin tuotannossaan yhdistämään ja sovittelemaan yhteen näitä joskus jopa ristiriitaisiakin laatunäkökulmia. Tämä malli on myös lähtökohta idealle kuuden ulottuvuuden laatukulttuurista, jota on käytetty tutkimushaastattelujen laadullisessa analyysissa.
Historiallinen tarkastelu osoittaa, että vaikka suomalaisen ja yhdysvaltalaisen radiotoiminnan ja sen laatukäsitysten kehitys olikin useista poliittisista, taloudellisista ja kulttuurista eroista johtuen varsin erilaista, kehityksessä on ollut myös monia samankaltaisuuksia ja jopa joitakin yhdistäviä linkkejä. Esimerkiksi 1920-luvun lopulla, kummassakin maassa uudet maanlaajuiset radioverkot toiminnallaan määrittelivät radio-ohjelmiston kansalliset laatustandardit ja niiden tarjonta käytännössä syrjäytti aiemmat paikalliset ohjelmat. Yhdistävänä linkkinä taas voidaan mainita vaikkapa amerikkalaisen formaattiradion pioneeri Gordon McLendon, joka 1960-luvun alussa muutti ideoillaan ja toiminnallaan selvästi radion ohjelma-ammattilaisten laatukäsityksiä sekä radiomaisemaa erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa ja Ruotsissa.
Työn empiirisen osan keskeisin havainto on, että vaikka kaupallisen radion laatukäsitykset ovatkin viime kädessä aina taloudellisen harkinnan muovaamia, tähän harkintaan vaikuttavat myös yhteiskunnalliset, poliittiset ja kulttuuriset laatunäkökohdat. Nykyisen suomalaisen ja yhdysvaltalaisen kaupallisen radion laatukäsitysten tärkein ero taas on siinä, että Yhdysvalloissa laatukäsitykset ovat yhtenäisemmät ja varsin teolliset, kun taas Suomessa on yhä kaksi rinnakkaista kaupallisen radion laatukulttuuria. Tiettyjä kansallisia eroja lukuun ottamatta teollinen kulttuuri on hyvin samanlainen kuin amerikkalainen vastineensa. Puoliteollisella kulttuurilla sen sijaan on edelleen joitakin selvästi erottuvia ominaisuuksia - kuten musiikkitarjonnan monipuolisuuden arvostus - jotka ovat perua vanhemmista kerrostumista eli aiemmasta yleisradioperinteestä ja toisaalta alkuaikojen paikallisradioiden laatukulttuurista.
Eräs mielenkiintoisimpia laatukäsitysten kansallisia eroja puolestaan on, että enemmistö amerikkalaisista vastaajista piti ohjelmatoiminnan sijaan varainkeruuta hyväntekeväisyysjärjestöille sekä aseman henkilökunnan omaa vapaaehtoistyötä asemansa tärkeimpinä yhteisöllisen osallistumisen ja julkisen palvelun muotona, kun taas käytännössä kaikki suomalaiset vastaajat painottivat ohjelmien roolia yhteisöjen palvelemisessa ja yhteiskunnallisesti orientoituneen laadun tuottamisessa. Toisaalta, kilpailustrategisista syistä vain puolet suomalaisvastaajista piti tämänkaltaista yhteisöllistä osallistumista ohjelmatoiminnan kautta enää tavoittelemisen arvoisena.
Teos on ensimmäinen suomalainen kaupallista radiota käsittelevä akateeminen väitöskirja, vaikka kaupalliset radiot aloittivatkin toimintansa Suomessa jo vuonna 1985 paikallisradiokokeilun käynnistyessä. Se antaa aineksia tähänastisen kaupallisen radiotoiminnan ja sitä ohjanneen toimilupapolitiikan arvioimiseen, mutta myös kaupallisen radiotoiminnan kehittämistä ja radiotoiminnan digitalisoitumista koskevaan keskusteluun.
