Per Stenius; Otto Selén; Matilda Byholm; Maria Didrichsen; Riggert Munsterhjelm; Merja Wahlroos; Thure Wahlroos Didrichsenin Taidemuseo (2022) Kovakantinen kirja
Edward Summanen; Matilda Wurm; Tove Lundberg; Anna Malmquist; Meg-John Barker; Ida Linander; Axel Repka; Maria Kindstedt Natur & Kultur Läromedel (2023) Kovakantinen kirja
Maja Söderberg; Klara Mörk; Angelica Lorentzen; Anders Berlin; Matilda Svahn; Maria Danielsson; Dana Wagler; Emma Lundberg Andelsjordbruk Sverige (2020) Pehmeäkantinen kirja
Alexander Etkind; Rory Finnin; Uilleam Blacker; Julie Fedor; Simon Lewis; Maria Mälksoo; Matilda Mroz John Wiley and Sons Ltd (2012) Pehmeäkantinen kirja
Marianne Hall; Henrik G. Smith; Magnus Löf; Matilda Annerstedt; Pål Börjesson; Mehri Sanati; Gunnar Lidén; Olov Sterner Media-Tryck (2015) Pehmeäkantinen kirja
Maria Sjöberg; Meri Alarcón; Henrik Alexandersson; Matilda Amundsen Bergström; Elisabeth Arwill-Nordbladh; Anneli Blom Makadam förlag (2018) Kovakantinen kirja
Intian näkymät, Lapin luonto ja moderni värimaalaus kohtaavat Per Steniuksen taiteessa.
Etsijä on läpileikkaus Per Steniuksen (1922–2014) kuvataiteilijanuraan, mutta näyttelyjulkaisussa myös lähestytään salaperäistä henkilöä teosten takana. Julkaisu osoittaa hänen lähtökohtansa modernissa kuvataiteessa sekä lukuisten, etenkin Intian- ja Lapin-matkojen avaamat horisontit. Kokemukset eksoottisine näkymineen kypsyttivät taiteilijana, ja niiden myötä kehittyi visuaalisesti puhutteleva, Steniukselle tunnusomainen väri-ilmaisu.
Pitkäaikaisesta taiteellisesta toiminnastaan ja keräilijäsuosiostaan huolimatta Stenius on ollut taiteilijana verraten vähän tunnettu.
Ennakkoluuloton modernisti ja totuuden etsijä. Per Stenius (1922–2014) opiskeli Vapaassa Taidekoulussa mm. Sam Vannin ja Sigrid Schaumanin johdolla ja teki ensiesiintymisensä kuvataiteilijana 1947. Steniuksen taiteellinen läpimurto ajoittuu 1940–1950-lukujen taitteeseen, jolloin hänet opittiin tuntemaan ennakkoluulottomana modernistina. Ura käynnistyi kubismin hengessä, ja Stenius maalasi teoksia, jotka saattoivat olla sekä abstrakteja että esittäviä samaan aikaan. Stenius sai kriitikoilta positiivista vastakaikua, ja myös eturivin taiteenkeräilijät, kuten Maire Gullichsen, Heikki A. Reenpää ja Jalo Sihtola, ottivat Steniuksen omakseen.
Saavutettu taiteellinen menestys ei riittänyt ankkuroimaan Steniusta kotimaan taidemaailmaan. Taiteen uudet muoti-ilmiöt, formalismi ja konkretismi eivät puhutelleet taiteilijaa. Stenius koki kutsumuksekseen totuuden etsimisen, sekä taiteessa että ihmismielessä. Hän löysi vastauksia Intian uskontojen ja elämänkatsomusten kirjosta. Ensimmäisen kerran Stenius suuntasi Intiaan 1953, ja taittoi matkan yksin autollaan. Matkat toistuivat lähes vuosittain aina 2000-luvun alkuvuosiin asti. Matkojen myötä syntyi pyhiä henkilöitä, Intian näkymiä ja värihehkua kuvaavia teoksia.
Kiertävää elämää viettänyt taiteilija löysi toisen henkisen kotinsa Lapista. Lapissa Steniusta kiehtoivat toisaalta erämaaelämä kaukana järjestäytyneestä yhteiskunnasta, toisaalta voimakas luontokokemus: ruskan hurmokselliset värit ja hyytävän kylmä, avoin maisema.
Toimitus: Otto Selén, Matilda Byholm. Kirjoittajat: Maria Didrichsen, Riggert Munsterhjelm, Merja Wahlroos, Thure Wahlroos.
Tekstit suomeksi ja ruotsiksi.
