Artie Musicin tuottaman cd-levyn Kalevi Hartti - Dolorosa 1949-1960 28 kappaletta muodostavat edustavan kattauksen nykypolville tuntemattomaksi jääneen lahjakkuuden levytyksistä. Suurinta osaa ei ole ollut saatavissa aiemmin cd-muodossa. Hartin kappaleita levyttäneitä solisteja olivat mm. Olavi Virta, Maire Ojonen, Kalevi Korpi, Ragni Malmstén, Eila Pellinen ja Pentti Kaartinen. Mukana on 24-sivuinen kuvitettu booklet, joka sisältää elämäkerran Kalevi Hartista. Aikalaistietoja, harvinaisia valokuvia ja pikalevyjä on saatu arkistojen lisäksi Hartin sukulaisilta ja soittajaystäviltä.
Säveltäjä Kalevi Hartti (1927-1964) tuli tunnetuksi jazzmuusikkona. Hän sävelsi 1950-60-luvuilla musiikin 15 näytelmäelokuvaan, moniin lyhyt- ja mainoselokuviin ja radiokuunnelmiin. Vuosina 1942-63 hän näytteli 14 elokuvassa, hän oli perustamassa Finnvox-studiota ja toimi X-Filmin uutiskatsausten tuottajana.
Helsinkiläinen Kalevi Hartti opiskeli Sibelius-Akatemiassa 1947-49 pääaineenaan pianonsoitto, yleistä musiikkioppia ja analyysia opetti Aarre Merikanto. Hän opiskeli 1950-luvun alussa myös Yhdysvalloissa Metropolitan School of Musicissa. Matkallaan hän kuunteli useita tanssimusiikin tekijöitä ja soitti näiden kanssa jam-sessioissa. Sieltä ovat peräisin Hartin yhtyeen koelevyt My Melancholy Baby ja Orphan Blues.
Hartti oli kotimaisten jazzpianistiemme kärkiluokkaa. Esiintymistilaisuuksia lukuisille eri kokoonpanoille (mm. trio, kvintetti, sekstetti, swing-yhtye, 8-miehinen solistiyhtye) tarjosivat niin osakunnat, ravintolat kuin teatterit. Radiossa Kalevi Hartti esiintyi lukuisissa otsikko-ohjelmissa kuten Uutta tanssimusiikkia, Nykyajan rytmejä ja Jazzista bebopiin.
Hartti oli suomalaisen jazzmusiikin pioneereja. Hän teki sovituksia varhaisiin kotimaisiin levytyksiin suurista jazzklassikoista ja sävelsi itsekin jazzia (esimerkiksi mainosmusiikkia Blaupunkt-radiomerkille). Hartin sävellykset sisälsivät usein taidokasta yhtyesoitantaa taiturimaisine sooloineen. Hän suosi kappaleissaan moniäänistä yhtyelaulua ja loi tunnelmaa kaukokaipuisine etelän rytmeineen.
Kalevi Hartti alkoi 1950-luvulla keskittyä elokuva-, kuunnelma-, näytelmä- ja mainosmusiikin säveltämiseen. Hän oli aloittanut elokuvauransa koulupoikana vuonna 1942 Suomen Filmiteollisuuden (SF) teknisellä puolella ja päässyt kameran eteen näyttelemään Ollin parasta ystävää Ekaa neljässä Suomisen perhe -elokuvassa vuosina 1942-45. Hän osoitti jo varhaisissa elokuvissaan musiikillista lahjakkuuttaan. Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Aarne Tarkas keksi Kalevi Hartin säveltäjäksi elokuviinsa. Junior-Filmin jännityselokuvassa Yö on pitkä (1952) Hartti pääsi tekemään elokuvan lauluja ja ravintolakohtausten musiikkia. Hänestä tuli Fennada-Filmin tärkeimpiä säveltäjiä 1950-luvulla. Hartti oli säveltäjänä myös Kansan Elokuvan neorealismista vaikutteita saaneissa elokuvissa Kasvot kuvastimessa (1953) ja Kesäyön lapset (1955). Skaala ulottui komedioista film noiriin, sotilasfarsseista yhteiskunnalliseen draamaan.
Hartin elämässä oli henkilökohtaista tragediaa. Hänen Hilja-äitinsä ei ymmärtänyt poikansa erikoislahjakkuutta ja kontrolloi ahdistavasti poikansa tekemisiä. Hilja ei hyväksynyt myöskään poikansa naissuhteita. Pehmeäluonteinen Kalevi ajautui juomaan ja huumeisiin. Ahdistunut Kalevi Hartti päätyi lopulta itsemurhaan. Hän kuoli vain 37-vuotiaana 19.8.1964.
