Maailma räjähtää kesken katastrofielokuvan, talonmiehen poika ottaa kellarin pyörät panttivangikseen, röyhkeä mummo opettaa elämäntaitoa Runebergin tortulla, ja joskus ehkä oltiin isän kanssa kahden, Pokemon-jahdissa. Kaiken yllä kaikuu sienimyyjän pyyntö: Don’t fuck my brains!
Lukijan aivot todella joutuvat vispilään, kun esimerkkihenkilöt Mauri Erik Schröder ja Henri Rautiainen mittelevät siitä, kumpi on minä. Vastauksia haetaan personal trainerilta, hedelmäpeleistä, Raamatusta, aikamatkaamisesta, salaliittoteorioista, Tarot-korteista, syntymästä ja etenkin kuolemasta.
Lauri Levolan teoksen tilanteet ja tyylit vaihtelevat huimaavalla tempolla. Öykkäröivästä kohtuuttomuudesta vaihdetaan silkkaan mystiikkaan. Välillä toivoo, että jokin arkkivihollinen toisi järkeä koko touhuun. Onneksi sellainen löytyykin.
Paljastuuko Maurissa ja Henrissä jotain jaettua, vai onko sellainen enää edes mahdollista – ovatko elämäntaito-oppaiden voimaannuttavat opit oire pikemmin kuin parannus?
Lauri Levolan (s. 1981) esikoisteos Pimeä tavarajuna (2006) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana ja Tiiliskivi-palkintoehdokkaana. Levola on palkitun Ruusut-yhtyeen sanoittaja.
