Siivoojan käsikirja on kokoelma yhdysvaltalaisen Lucia Berlinin parhaita lyhyitä kertomuksia. Berlin jäi eläessään suurelle yleisölle tuntemattomaksi, mutta Yhdysvalloissa 2015 postuumisti julkaistu kokoelma sai kriitikoilta ja lukijoilta hurmioituneen vastaanoton ja nosti Berlinin lyhyen proosan taitureiden eliittiin. Berlinin rosoiset, melankoliset ja mustan huumorin sävyttämät tekstit ovat hienovaraisia ja oivaltavia kuvauksia amerikkalaisesta arjesta pesuloissa, tukiasunnoissa,
katkaisuhoidossa, katolisessa koulussa, hienostokodeissa ja kaduilla.
Berlin ammensi kertomuksiinsa omasta lapsuudestaan läntisen Amerikan kaivoskaupungeissa, huikentelevaisista teinivuosistaan Chilen Santiagossa, kolmesta epäonnistuneesta avioliitostaan, elämänmittaisesta kamppailustaan alkoholismin kanssa sekä Berkeleyssä, New Mexicossa ja Mexico Cityssä viettämistään vuosista ja moninaisista työpaikoistaan, joiden avulla elätti itseään ja poikiaan.
