Kaj Zimmerbauer | Akateeminen Kirjakauppa

Suomen kuntarakenteeseen kohdistuu vahvoja muutospaineita. Kilpailukyvyn merkitys aluekehittämisessä on korostunut siirryttäessä subventio- ja interventiopolitiikasta kohti kilpailukykypolitiikkaa. Kuntaliitoksia perustellaan vahvemmalla taloudella, paremmalla näkyvyydellä ja palvelutuotannon turvaamisella. Kuntien määrä on näin ollen vähentymässä, eikä mikään viittaa siihen, että kehityksen suunta muuttuisi. Seinäjoki ja Peräseinäjoki yhdistyivät vuoden 2005 alussa. Saman vuoden lopulla alkoi kuntayhdistymisprosessin seurantahanke. Sen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin asukaskyselyllä liitoksen vaikutuksia Peräseinäjoen asukkaiden arkeen. Seurantatutkimus kertoo asukkaiden mielipiteistä. Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntayhdistymisprosessin seurantahankkeen toteuttajana on ollut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan liitto ovat olleet hankkeen rahoittajina.