Viime vuosina tiedotusvälineissä on aktiivisesti tulkittu osakemarkkinoiden päivittäisiä liikkeitä erilaisten uutisten perusteella. Usein uutisoidaan esimerkiksi, että "osakekurssit laskivat odotettua parempien työllisyyslukujen vuoksi" tai, että "inflaation kiihtyminen nosti korkoja ja laski pörssikursseja." Erilaisten taloustilastojen julkistamispäivät ovatkin tärkeitä ajankohtia sijoittajille, sillä mikäli ne poikkeavat markkinoiden keskimääräisistä odotuksista, tulisi näillä uutisilla olla talousteorian mukaan vaikutusta pörssikursseihin. Odotusten mukaisilla tai jo julkaistuilla talousluvuilla ei sen sijaan pitäisi olla vaikutusta, koska tehokkailla markkinoilla pörssikurssit kuvastavat täysin ja viiveettä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota.
Entä reagoivatko osakemarkkinat sitten talouden perustekijöitä koskeviin uutisiin? Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan makrotaloudellisten uutisten vaikutuksia pörssikursseihin toimialatasolla. Selitettävinä muuttujina käytetään Helsingin Arvopaperipörssin seitsemää HEX-toimialaindeksiä ajanjaksolla 1987 - 1996. Makrotaloudelliset muuttujat ovat teollisuustuotanto, rahan reaalinen tarjonta, markkinakorko, inflaatio ja reaalinen valuuttakurssi. Uutisten merkitystä arvioidaan mallien selitysasteiden ja kertoimien tilastollisen merkitsevyyden avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys liittyy tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin, jonka mukaan pörssikurssit kuvastavat joka hetki täysin ja välittömästi kaikkea saatavilla olevaa informaatiota. Määritelmästä seuraa, että pörssikurssien tulisi reagoida ainoastaan uuteen informaatioon eli uutisiin.
Tutkimus laajentaa aikaisempia tutkimuksia useilla tavoilla. Ensiksikin, selitettävinä muuttujina käytetään toimialaindeksejä. Toimialakohtainen tarkastelu on välttämätöntä 1990-luvun kahtiajakautuneessa talouskehityksessä, jossa palvelujen ja teollisuuden toimialat kehittyvät varsin eri tavalla. Yleisindeksi ei Nokian suuren painoarvon ja toimialojen erilaisen kehityksen vuoksi anna välttämättä luotettavaa kuvaa muuttujien välisistä riippuvuuksista. Lisäksi suhdanteet luokitellaan korkea-, normaali- ja matalasuhdanteisiin, jonka jälkeen tarkastellaan pörssikurssien reagointia uutisiin talouden eri suhdanteissa. Tutkimuksessa arvioidaan myös uutisten mahdollisia epäsymmetrisiä vaikutuksia pörssikursseihin riippuen uutisten informaatiosisällöstä eli siitä, onko kyseessä osakemarkkinoiden kannalta hyvä vs. huono tai vaihtoehtoisesti suuri vs. pieni uutinen. Lopuksi tarkastellaan osakkeiden hintojen lyhyen aikavälin ennustettavuutta uutisten avulla.
Tulosten mukaan uutisten ja pörssikurssien välinen riippuvuus on aikaisemmin arvioitua voimakkaampi, kun kohdemuuttujina käytetään toimialaindeksejä. Uutiset selittävät enintään noin 27.8 prosenttia toimialaindeksien ja 11.4 prosenttia yleisindeksin vaihtelusta. Rahapolitiikalla näyttää myös olevan vaikutusta tuloksiin: kiinteiden kurssien vallitessa valuutan yllättävä heikkeneminen on huono uutinen osakemarkkinoille, kun taas kelluvien kurssien olosuhteissa vaikutus on päinvastainen. Pörssikurssit näyttävät lisäksi reagoivan uutisiin eri tavalla riippuen talouden suhdanteista Esimerkiksi korkeasuhdanteessa teollisuustuotannon odotettua voimakkaampi kasvu laskee pörssikursseja, kun taas matalasuhdanteessa vastaava uutinen nostaa pörssikursseja. Osakemarkkinoiden reaktiot riippuvat myös uutisten sisällöstä siten, että pörssikurssit näyttävät reagoivan ainoastaan hyviin uutisiin, kun taas huonoilla uutisilla ei ole vaikutusta. Lisäksi uutiset välittyvät valtaosin nopeasti osakemarkkinoille, jolloin osakkeiden tulevaa hintakehitystä ei voida ennustaa uutisten avulla.
Tulokset auttavat osaltaan selittämään makrotaloudellisten uutisten melko vähäisen merkityksen aikaisemmissa tutkimuksissa. Tulokset tukevat oletusta tehokkaista markkinoista ja osoittavat, että pörssikurssit reagoivat pääasiassa rahataloudellisiin uutisiin. Tilastollisesti merkitsevät vaikutukset osoittavat, että yllättävät muutokset talouden perustekijöissä ovat riskitekijöitä, jotka hinnoitellaan osakemarkkinoilla. Arvioitaessa uutisten vaikutuksia pörssikursseihin, on syytä ottaa huomioon, että reaktiot riippuvat toimialasta, rahapolitiikasta, suhdanteista ja uutisten sisällöstä. Tutkimustulokset tarjoavat myös monia käytännön sovellusmahdollisuuksia. Esimerkiksi suhdanneherkkiä metalli- ja metsäosakkeita kannattaa myydä korkeasuhdanteessa, jossa talouskasvu on edelleen voimistumassa, kun taas korkoherkkiä pankki- ja vakuutusosakkeita kannattaa ostaa korkojen laskiessa.
