Suomalaiselle kouluinstituutiolle on vielä suhteellisen uutta se, että peruskouluihin tulee vuosittain runsaasti uusia, toisesta maasta muuttaneita oppilaita. He eivät olekaan vain ensimmäistä luokkaa aloittavia seitsemänvuotiaita vaan myös muiden luokka-asteiden oppilaita. Aiemmin muuttoliike on koskettanut lähinnä pääkaupunkiseutua ja kasvukeskuksia. Nyt suomen opettaminen uutena kielenä koskee opettajia laajasti eri puolilla maata ja erilaisissa oppilaitoksissa.
Vastasaapuneen koulutie alkaa Suomessa yleensä valmistavassa opetuksessa. Perusopetukseen valmistava opetus kestää yhden lukuvuoden. Termillä vastasaapunut viitataan tässä teoksessa laajempaan kohderyhmään kuin vain valmistavan opetuksen oppilaisiin. Sillä tarkoitetaan noin neljän vuoden sisällä Suomeen muuttanutta oppilasta, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Teoksen aineistot tarjoavat ikkunoita eri-ikäisten ja erilaisista kielitaustoista tulevien vastasaapuneiden opiskeluarkeen. Aineistojen nuorimmat vastasaapuneet ovat seitsemänvuotiaita ja vanhimmat aikuisikäisiä, eri maista Suomeen muuttaneita.
Vastasaapuneet luokkahuoneissa kokoaa yhteen yhtenäisen joukon tutkimuksia monelta eri kirjoittajalta: kaksitoista vertaisarvioitua alkuperäisartikkelia ja niiden lomassa neljä koulutuspoliittista näkökulmaa ja neljä käytännöllistä kielipedagogista sovellusesimerkkiä. Kirjan toimittajat ovat eri tieteenaloilta. Maria Ahlholm on omassa tutkimuksessaan erikoistunut suomen kieleen ja soveltavaan kielentutkimukseen, Irina Piippo arabian puhekieleen ja sosiolingvistiikkaan ja Päivi Portaankorva-Koivisto matematiikan didaktiikkaan ja kielitietoiseen matematiikkaan.
Kirja on tarkoitettu luokanopettajille, aineenopettajille, koulutussuunnittelijoille, opettajaopiskelijoille sekä kielen ja koulun tutkijoille. Tutkimuksellisesti teos sijoittuu kasvatustieteen, ainedidaktiikan ja kielentutkimuksen alueille. Kehittyvä suomen kielen taito on kirjan lukuja yhteen sitova teema, jota täydennetään erityisesti matematiikan käsitteiden oppimisen tarkastelulla.
