Painettu kartta on edelleen merkittävin paikkatiedon esittämis- ja julkaisutapa. Sähköiset kartat yleistyvät ja erilaiset mm. GPS (Global Positioning System) ja GIS (Geographical information System) sovellukset tuovat monipuoliset sähköiset kartta- ja tietoaineistot jopa taskukokoisiin laitteisiin.
Esitettiinpä tieto miten hyvänsä, sen käyttöön vaikuttavat saatavuus ja sen tarkkuus. Jatkojalostuksen kannalta on tärkeää tietää, kuka aineistot tuottaa, mistä tietoa saa ja millaisilla käyttöoikeuksilla sitä voidaan käyttää. EU:n INSPIRE-direktiivi pyrkii saamaan Euroopan yhteisön sisällä paikkatiedon mahdollisimman hyvin tarvitsijoiden saataville. Esimerkiksi EU-projektit, kuten GIT Barent ja GIT Karelia, ovat jo aloittaneet yhteisten karttatietojen keruun ja tarjoamisen sähköisenä pohjoisilta alueilta INSPIRE-direktiivin hengessä.
Neuvostoliitossa ja osin edelleen Venäjällä tarkat kartat ovat olleet hankalasti saatavilla ja jopa laittomia. Säännökset Venäjällä muuttuivat vuoden 2006 lopulla ja nykyisin karttoja on paremmin saatavilla ja myös GPS-laitteiden käyttö on sallittua.
Tämä kirjanen esittelee Karjalan tasavallan karttoja sekä karttojen ja kartta-aineistojen tuottajia. Karttapohjat ovat yleensä viranomaisten omaisuutta ja lisenssillä käytettävissä. Käyttökarttoja (esim. maantiekartat) tuottavat jo monet yritykset, myös Suomessa. Teemakarttojen aineistoja tuotetaan mm. Venäjän Tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksessa ja Petroskoin valtionyliopiston GIS-laboratoriossa. Suomessa pitäjäseurat ovat keränneet luovutetun Karjalan alueelta historiallista aineistoa.
Karttojen ja paikkatiedon käyttö on kasvussa ja Suomen kannalta sujuva työskentely Karjalan tasavallassa toimivien välillä on tärkeää. Tämä kirjanen on tarkoitettu helpottamaan karttayhteistyötä Venäjän Karjalan toimijoiden kanssa.
