Tutkimuksen kohteena oli metsäteollisuuden suurin toimiala, massa- ja paperiteollisuus. Analyysissä olivat mukana neljä suurinta yritystä, Stora Enso, UPM-Kymmene, M-real ja Metsä-Botnia. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida millaisia aluetaloudellisia vaikutuksia erilaisilla mahdollisilla alan tulevaisuuden kuvilla olisi. Tarkasteltuja skenaarioita oli useita, sillä ajatuksella, että alan sopeutuminen nousevaan kustannuskehitykseen, heikkoon markkinatilanteeseen ja Venäjän puutulleihin alkaisi Itä-Suomesta ja leviäisi Väli-Suomeen. Rankimmassa skenaariossa tuotantoa olisi pääasiassa rannikolla ja sen välittömässä läheisyydessä. Dynaamiset, yli ajanjakson 2006–2015 ulottuvat simulaatiot laskettiin Ruraliassa kehitetyllä yleisen tasapainon RegFin-aluemallilla. Tutkimuksen on rahoittanut Työ- ja elinkeinoministeriö. Laskettaessa yhteen vuosien 2006–2008 kapasiteetin supistamispäätökset ja lyhyen sekä keskipitkän tähtäimen skenaarioiden oletukset saadaan tulevaisuuden kuva, jonka mukaan massa- ja paperiteollisuuden kapasiteetista voisi poistua 21.0-30.5 % keskipitkän tähtäimen loppuun mennessä. Tämä merkitsisi sitä, että massa- ja paperiteollisuuden sopeutumisesta olisi tällä hetkellä tapahtunut puolet tai yksi kolmasosa. Nykypäätöksin ja jos lyhyen ja keskipitkän tähtäimen skenaarioiden oletukset osuisivat oikeaan, yhdeksän maakunnan aluetalouden kiertokulusta olisi poissa yhteensä 1.7–2.2 miljardia euroa, kun kerroinvaikutuksetkin huomioidaan. Vastaava henkilötyövuosien menetys olisi 11707–15529. Jäljelle jäävä kapasiteetti, 69.5–79.0 %, säilyttäisi talouskasvua pitkällä tähtäimellä 3.0–3.4 miljardia euroa ja 15195–16753 henkilötyövuotta verrattuna tilanteeseen, jossa jäljelle ei jäisi yhtään tehdasta. Tulokset osoittavat, että massa- ja paperitehtaiden sulkemisilla, seisokeilla ja muilla kapasiteetin supistamistoimilla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Mikäli massa- ja paperiteollisuus kehittyy skenaarioiden mukaisten tulevaisuuden kuvien mukaisesti, valtion rakennemuutostukien merkitys korostuu.