Tietojärjestelmäammattilaisten ihmiskäsitykset osoittautuivat pinnallisiksi. Usein käyttäjän huomioimista ei mielletä työn tarkoitukseksi: ihmistä kuvataan yritystalouden, tietotekniikan tai työprosessien kautta. Käsityksissä, joissa ihmisestä puhutaan, käyttäjää ei yleensä huomioida suhteessa järjestelmien rakentamiseen. Näissä ilmauksissa ihmisen piirteet nähdään usein osana teknologiaa, ihmistä kuvataan oppijana, tai käyttäjän toimintatapoja etsitään IT-ammattilaisten omien toimintatapojen avulla.
Tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on tapa, jolla ihmistä käsitteellistetään tietojärjestelmien rakentamisessa. Yhtäältä tarkastellaan tietojärjestelmien rakentamisen teoreettisia malleja, joissa ihmiskuva on osoittautunut kaikkein ongelmallisimmaksi selvitettäväksi; usein ihmiskäsitystä ei ole onnistuttu määrittelemään lainkaan. Tässä tutkimuksessa ehdotetaan kokonaisvaltaista holistista ihmiskäsitystä tietojärjestelmien rakentamisen pohjaksi. Tällöin ihminen tulisi ottaa huomioon ajattelevana, fyysisenä, tuntevana, tahtovana, sosiaalisena ja kulttuurisena olentona. Toisaalta tutkimuksessa selvitetään suomalaisten tietojärjestelmäammattilaisten tapoja ymmärtää ihminen tietojärjestelmän käyttäjänä. Nämä käsitykset määrittävät IT-ammattilaisten tapaa sovittaa uusia tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia ihmisten työ- ja arkielämän toimintaan. IT-ammattilaisten ihmiskäsitysten selvittäminen on tärkeätä siksi, että tietojärjestelmiltä vaaditaan yhä enenevässä määrin teknisen toimivuuden lisäksi kykyä vastata monenlaisiin ihmisen toiminnalle tyypillisiin tarpeisiin. Erityisesti uusien teknisten innovaatioiden onnistunut tuottaminen edellyttää kykyä ymmärtää ihmistä ja hänen toiminnalleen ominaisia piirteitä.
Fenomenografisen tutkimusotteen avulla selvitettiin laadullista vaihtelua niissä merkityksissä, joita suomalaiset IT-ammattilaiset liittävät ihmiseen tietojärjestelmän käyttäjänä. Tutkimuksessa syvähaastateltiin 20 tietojärjestelmäammattilaista. Haastateltavat toimivat yrityksissä, joiden toimialat olivat tietoliikenne- ja matkaviestintäpalvelut, teleoperointi, lähiverkkopalvelut, ryhmätyöteknologiat, toimisto- ja taloushallintojärjestelmät, terveydenhuollon järjestelmät, vakuutusjärjestelmät ja Internet-ohjelmistot.
Tietojärjestelmäammattilaisten ihmiskäsityksistä rakentuu kolme erilaista ajattelun tasoa: separatistinen, funktionaalinen ja holistinen ajattelutapa. Separatistisen ajattelun mukaan käyttäjä nähdään ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen estävien seikkojen kautta: ihminen joko unohdetaan kokonaan tai näyttäytyy teknologiaa pelkäävänä ja käyttämään kykenemättömänä olentona. Funktionaalisen ajattelun mukaan ihminen käyttää tietojärjestelmiä vailla omaa substanssia, reagoiden suoraan niihin tietoihin ja ärsykkeisiin, joita järjestelmään on upotettu. Näkökulma on behavioristisen näkemyksen mukainen, ja tutkimuksessa yleisin esille tullut tapa käsitteellistää ihmistä. Holistisen ajattelutavan mukaan ihmisen toiminnassa nähdään kognitiivisia, emotionaalisia, sosiaalisia ja kulttuurisia piirteitä. Tällöin käyttäjien ajattelu, tunteet ja sosiaalisuus tulivat huomioonotetuiksi.
