Monipuolinen ja runsaasti kuvitettu teos Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875-1918 johdattaa lukijan muun muassa Carl Larssonin, Edvard Munchin, Frida Hansenin, Helene Schjerfbeckin, Akseli Gallen-Kallelan, Vilhelm Hammeshøin, Gerhard Munthen, Pietro Krohnin ja Pekka Halosen teosten kautta ilmiöön nimeltä japonismi. Tämän aasialaisen ja erityisesti japanilaisen taiteen innoittaman suuntauksen myötä pohjoismainen visuaalinen kulttuuri sai uusia ilmenemismuotoja.
Japanilaisen ja pohjoismaisen taiteen ja muotoilun piiristä löytyy yllättävän monia yhtymäkohtia, joita esitellään kirjan asiantuntija-artikkeleissa. Havainnollisten kuvarinnastusten avulla tutustutaan Pohjoismaissa vähäiselle huomiolle jääneeseen kansainväliseen ilmiöön, joka vaikutti kaikkialla Euroopassa 1800-luvun loppupuolella ja kukoisti ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Japanilaisen taiteen merkitys nousee esille erityisesti siinä, miten taiteilijat suuntasivat huomionsa uusiin tapoihin tehdä taidetta. Taidemaalarit alkoivat suunnitella sisustuksia ja keramiikkaa, joissa he suosivat luonnonmateriaaleja sekä modernia pelkistettyä muotokieltä. Kuvataiteessa tapahtui muutos ja luonnon vaatimattomat yksityiskohdat nousivat tärkeiksi aiheiksi. Taiteilijat innostuivat japanilaisesta puupiirrostaiteesta niin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa kuin Tanskassakin. Innovatiivisten tekniikoiden myötä pohjoismainen taide monipuolistui ja muuttui.
