Työelämässä vaalitaan vapauden, autonomian ja jatkuvan itsearvioinnin ja mielialojen hallinnan hyveitä. Samalla perätään yksilöllisyyttä, huippusuorituksia sekä ripeitä ja sulavia siirtymiä erilaisilla elämänkentillä, kuten koulutuksessa ja työssä.
Huiputuksen moraalijärjestys lähestyy huippuretoriikkaa ja sille perustuvia ihmisten ohjailemisen käytäntöjä moraalisten järjestysten näkökulmasta. Kirja kritisoi ajan henkeä, joka nostaa esiin huiput, huiputuksen ja huippusuoritukset. Kaikki eivät voi päästä huipulle. Kirja käsittelee erityisesti yliopistojen nykyarkea. Managerialistisesti suuntautunut yritysyliopisto näyttää olevan eräänlainen nykytyöelämän huippupuheen mekka, jossa tiivistyy hyvin esiin koko työelämää ohjaava kilpailullisuuden, huippuretoriikan ja raadollisten pätkätyösuhteiden ja katkosten arkitodellisuus.
Yliopiston lisäksi kirjassa kerrotaan, millaista on elää huiputuksen ajassa esimerkiksi koulutus- ja työpolkuaan etsivänä nuorena, työttömänä, uupuneena ja mielenterveysongelmaisena. Kirja myös haarukoi huiputuksen moraalijärjestykselle vaihtoehtoisia arvoja ja ajattelu- ja toimintatapoja.
