Työkyky ja hyvinvointi ovat vaakalaudalla, kun väestö ikääntyy ja työtahti tiivistyy. Vaa'an kallistuminen väärään suuntaan vaarantaa epäilemättä myös työmme tuottavuuden. Suomalaisilla työpaikoilla tämä on hyvin tiedossa, sillä työssäkäyvistä suurimman osan työpaikoilla parannetaan työhyvinvointia eri tavoin. Konsultit tarjoavat koulutusta ja elämyksiä, mutta vaikuttavatko ne terveyteen, hyvinvointiin, työmotivaatioon ja ihmissuhteisiin, joiden nimissä niitä kaupataan. Entä onko yksi työhyvinvoinnin parantamistapa toista parempi? Sopiiko sama tapa kaikille? Voiko mikä tahansa tapa olla tehokas, kunhan ohjelman vetäjä on pätevä? Eri tapojen vertailu riippuu myös siitä, millä aikavälillä parannuksia voidaan odottaa. Toivotut muutokset ovat usein hitaita ja odottamattomat muutokset vaikeuttavat arviointia. Tämä raportti laajasta hankkeesta kunta-alan teknisessä virastossa avaa näkökulmia työhyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuuteen ja sen tutkimiseen. Koko: B5
