Antropologi Anna Lowenhaupt Tsing jäljittää palkitussa menestyskirjassaan matsutake-sienen matkaa kapitalismin reunamilla Oregonin ja Suomen Lapin metsistä japanilaisten herkkusuiden ruokapöytiin. Matsutake, tuoksuvalmuska, on kenties maailman arvokkain sieni ja myös laji, joka menestyy ihmisen dramaattisesti muuttamissa ympäristöissä – väitetään, että ensimmäisenä Hiroshiman atomipommin jälkeen maasta puski juuri matsutake.
Matsutaken omintakeinen toimitusketju kietoo yhteen työpaikkansa menettäneiden yhdysvaltalaisten, Oregonin hylättyihin talousmetsiin päätyneiden entisten viidakkosissien, kiinalaisten vuohipaimenten, suomalaisten luonto-oppaiden, japanilaisten bisnesmiesten ja lukemattomien muiden tarinat. Kiehtovan sienen kautta avautuukin näkymä kapitalismin ja sen marginaalien suhteisiin, vuorovaikutukseemme ei-inhimillisten toimijoiden kanssa ja lopulta elämän mahdollisuuksiin antroposeenin aikakaudella – kapitalismin jälkeensä jättämissä raunioissa.
Anna Lowenhaupt Tsing toimii antropologian professorina Kalifornian yliopistossa Santa Cruzissa. Tsing on monilajisen antropologian uranuurtaja, ja hän on tehnyt etnografista kenttätyötä paitsi matsutakepaikoilla ympäri pohjoista pallonpuoliskoa, myös muun muassa Borneon sademetsissä. Lopun aikojen sienestä Tsing sai sekä Gregory Bateson -palkinnon että Victor Turner -palkinnon.
