Kauppinen Tommi | Akateeminen Kirjakauppa

Tässä raportissa esitellään 23 kotimaisen elintarvikeryhmän ja brasilialaisen soijan materiaalipanokset. Materiaalipanokset esitetään jaoteltuna MIPS-menetelmän (Material Input Per Service unit) mukaisiin materiaalipanosluokkiin. Ne mittaavat, kuinka paljon koskemattomasta ympäristöstä käytetään resursseja. Kaikille tutkituille elintarvikeryhmille käytetään samaa systeemirajausta, ja materiaalipanokset lasketaan kehdosta kaupan hyllyyn saakka. Kuluttajien asioinnista, ruoan valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuvat materiaalipanokset on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Raportissa elintarvikeryhmille saadut materiaalipanokset kertovat, kuinka paljon materiaalia kotimaisiin elintarvikkeisiin käytetään ennen kuluttajan ostopäätöstä. Elintarvikeryhmien materiaalipanokset suhteutetaan kilogrammaan elintarviketta. Saatujen materiaalipanosten välillä on kertaluokkaeroja. Suurimmat materiaalipanokset saavat naudanliha, kasvihuoneessa ympäri vuoden kasvatettu kurkku ja juusto. Pienimmät materiaalipanokset saavat Brasiliassa tuotettu soija sekä kotimainen ruokaperuna ja luonnonvarainen lakka. Materiaalipanokset lasketaan julkisten lähteiden perusteella. Maitotuotteille käytetään proteiini- ja rasvapohjaista allokointia. Soijalle ja sen sivutuotteille käytetään massa-allokointia. Saatujen tulosten virhemarginaalia arvioidaan herkkyysanalyysin avulla, tärkeimpiä materiaalipanoksiin vaikuttavia tekijöitä varioimalla. Lisäksi esitellään eri tuotannontekijöiden osuus kunkin elintarvikeryhmän materiaalipanoksista. Raportissa elintarvikeryhmille esitetyt tulokset arvioidaan käyttökelpoisiksi päätöksenteon apuvälineiksi, kun pyritään lisäämään päivittäistavaraostosten ekotehokkuutta. Raportissa esitellään tapoja, joilla materiaalipanosaineistoa voidaan hyödyntää tähän tarkoitukseen. Elintarvikkeiden tuotantojärjestelmän systeemirajaus vaikuttaa tuloksiin. Raportissa käytetty laaja ja yhtenäinen systeemirajaus on toteutettu siten, että elintarvikkeiden materiaalipanokset ovat tietynlaisia minimiarvioita: esimerkiksi tuotantorakennukset ja jakeluhävikki on jätetty systeemirajauksen ulkopuolelle.