Yhteiskunta

Suomalaisten työväen perinnelaitosten (Työväenperinne ry/Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväenmuseo Werstas sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura) julkaisema Työväentutkimus Vuosikirja ilmestyy tänä vuonna muhkeana 200-sivuisena lukupakettina.

Teemanamme on tänä vuonna Työ 2020-luvulla. Aluksi tarkastelevat Mikko Jakonen, Jenny Säilävaara ja Hanna-Mari Ikonen artikkelissaan työssäkäyvien köyhien kokemuksia prekaarista työstä ja sosiaaliturvasta 2000-luvun Suomessa. Minna Rauaksen artikkelin otsikkona on ”Pahoinvoivia nuoria, lisää työtehtäviä ja huonot palkat. Alanvaihdon harkinta ja syyt 2020-luvun nuorisotyössä”. Eeva Houtbeckers puolestaan suuntaa huomion siihen, ”miten tulla toimeen planeetan rajoissa” lähtökohtanaan ”kestävyysmurros transformatiivisen työn tekijöiden näkökulmasta”. Lisäksi tarjolla on Katri Karkisen artikkeli meijerskojen koulutuksesta 1800-luvun lopulla.

Katsauksia-osiossa Iris Olavinen kertoo palkansaajajärjestöjen naispuheenjohtajien aktivismista vuosina 1988–1992, Heikki Kokko tarkastelee Translocalis-tietokantaa uutena 1800-luvun työväenhistorian aineistokokonaisuutena ja Tero Tuomisto käsittelee sitä, mistä kaikesta muodostui talvisodan kansallinen yhtenäisyys.

Keskustelua-osiossa tarkastelevat SAK:n lakimies emerita Anu-Tuija Lehto ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà omista näkökulmistaan Orpon hallituksen hallitusohjelmaa. Lisäksi julkaisussamme on Työväen Arkiston johtajan emeritus Esa Lahtisen muistelus Työväenperinne ry:n perustamisvaiheista sekä arkiston nykyisen johtajan Petri Tanskasen puheenvuoro Yksityiset keskusarkistot ry:n edunvalvontatyöstä 2020-luvun alkuvuosina.

Perinteiseen tapaan vuosikirjassa esitellään jälleen joukko maisterin- ja pro gradu -tutkielmia työväentutkimuksen eri osa-alueilta, minkä lisäksi suositussa kirja-arvio-osiossamme arvioidaan jälleen noin 30 teosta. Lopuksi kertovat työväen perinnelaitokset tuttuun tapaan kuluneen vuoden toiminnastaan.