Walter Horn toimi aktivistina kahdessa Suomen historian kiinnostavassa vaiheessa. Hornia voidaan pitää ensimmäisenä jääkärinä, sillä hän oli 1914 Tukholmassa Bertel Pauligin kanssa käynnistämässä yhteistyötä Saksan kanssa sotilaskoulutuksen saamiseksi Venäjän vastaisille itsenäisyystaitelijoille. Kylmän sodan aikana 1950- ja 1960-luvulla taas hän kuului Suomessa toimivien Pohjola-aktivistien ryhmään, joka viritteli ajatusta pohjoismaisesta sotilaallisesta yhteistyöstä.

Jääkärinä saatu keuhkotauti vaivasi Hornia ja siksi rintamapalveluksen sijaan hän toimi talvisodassa Helsingin komendanttina ja jatkosodassa sotilasasiamiehenä Berliinissä ja Budapestissa. Joulukuussa 1944 Horn erotettiin virastaan. Tämän jälkeen hän toimi mm. asekätkennän vuoksi pidätettynä olleiden upseerien salaisessa tukirenkaassa.

Ajatus Pohjoismaiden puolustusliitosta oli useasti esillä ennen ja jälkeen viime sotien. Sitä ajaneiden Pohjolaaktivistien ytimeen kuuluivat mm. Walter Horn, Lauri Pihkala, K. L. Oesch, A.- E. Martola ja Valo Nihtilä. Myös presidentti Kekkonen seurasi aktivistien toimintaa mielenkiinnolla ennen noottikriisiä ja vähemmän sen jälkeen, kun hän oli palannut Novosibirskin neuvotteluista. Kirjassa on aihetta valaistu aktivistien näkökulmasta ensimmäisen kerran.

Prikaatikenraali evp. ja Suomen sotahistorian dosentti Pentti Airio on saanut perehtyä ministeri Tankmar Hornin hallussa olevaan kotiarkistoon ja lisäksi hän on suorittanut arkistotutkimuksia Suomessa ja Saksassa.

Kirjassa on runsas kuvitus ja kiinnostavia karttoja. Kirjan liitteenä on nimiluettelo parista sadasta kotimaisesta ja ulkomaalaisesta henkilöstä, joita aktivistiryhmä perehdytti ajatuksiinsa.