Tutkimus käsittelee journalismin ja journalistisen ammattikäytännön muuttumista aikakaudella, jolloin uudella viestintäteknologialla on kasvava merkitys yhteiskunnassa. Erityisesti tutkimuskohteena on Internetin merkitys journalismin kannalta. Lähtökohtana on journalismin ymmärtäminen eläväksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi, jonka synty ja käytäntöjen muovautuminen liittyvät yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Journalismin ja toimittajan työn nykyiset piirteet heijastavat yhteiskunnan teollistumisvaihetta, mutta tietoyhteiskunnan käsitteeseen kiteytetyt yhteiskunnalliset muutostrendit haastavat perinteisen asetelman. Keskeistä on mm. se, että laaja ja suhteellisen yhtenäinen yleisö on vaihtumassa yhtäältä yhä hajanaisempiin osayleisöihin ja toisaalta jopa globaalisiin erityisyleisöihin ja se, että uusi viestintäteknologia muuttaa yleisön viestinnän tapoja. Internet voidaan nähdä verkottuvan tietoyhteiskunnan symboliksi, jonka kautta journalismin muutosta on hedelmällistä tarkastella. Vaikka Internet syntyikin muista kuin journalistisista lähtökohdista, sen myötä journalismille tarjoutuu uusia mahdollisuuksia. Samalla kuitenkin journalismin konventiot kyseenalaistuvat. Esimerkiksi sanomalehdet voivat laventaa toimintaansa verkkojulkaisemiseen, mutta kenttä on yhtäläisesti auki myös uusille kilpailijoille kuten teleyhtiöille. Toimittajien kannalta Internet tarjoaa uusia työvälineitä ennen muuta tiedonhankintaan, mutta tämä edellyttää uusien taitojen ja käytäntöjen opettelua. Journalistien ammattiroolin kannalta Internet voi merkitä mahdollisuutta entistä läheisempään vuorovaikutukseen yleisön kanssa, mutta toisaalta Internet synnyttää uusia journalismieettisiä ongelmia. Tutkimuksessa korostetaan ettei Internet-teknologia sinänsä ole muutoksen tekijä, vaan olennaista on ammattikunnan suhtautuminen journalismin rooliin muuttuvassa yhteiskunnassa. Sanomalehtien päätoimittajien ja toimittajien sekä koti- ja ulkomaisten uusmedian asiantuntijoiden näkemyksiin perustuen tutkimuksessa nostetaan esiin kaksi asenneulottuvuutta. Toisen mukaan journalismin vallitsevat käytännöt pätevät myös tietoyhteiskunnassa. Tästä näkökulmasta Internet pikemminkin asettuu perinteisten ammattikäytäntöjen puitteisiin kuin muuttaa niitä. Toinen asennesuuntaus korostaa journalismin muuttumisen tarvetta. Tästä näkökulmasta Internet on väline, jonka avulla on mahdollista mm. uudistaa journalismin lähdekäytäntöjä ja lähentää journalismin ja sen yleisön suhdetta. Tutkimuksessa päätellään, että vaikka journalismin asema tärkeänä yhteiskunnallisena instituutiona ei poistukaan tietoyhteiskunnassa, on journalistien ammattikunta menettämässä asemaansa tiedon ´portinvartijana´. Perustellakseen ammattinsa merkityksen tulisi journalistien tarjota nykyistä taustoittavampaa ja tulkitsevampaa journalismia sekä kehittää uusia vuorovaikutuksellisen journalismin käytäntöjä. Tässä uusi viestintäteknologia on hyödyllinen apuväline.