New York City 1979 on kokeellisen kulttikirjailija Kathy Ackerin lyhyt proosateos, joka koostuu sikermästä kohtauksia 1970-luvun lopun New Yorkin punk- ja vaihtoehtokulttuurista ja hurjuuteen ajavasta näköalattomasta preesensistä.

Teos sekoittaa kuumeiseen kokonaisuuteensa proosarunon, manifestin, dialogin, reportaasin, feministisen esseen ja novellistiikan piirteitä ja syöksee lukijan tekstin sisuksiin, nurkkiin ja loukkoihin arvaamattomista kulmista. Kokonaisuuden ytimessä on satutettu Janey, joka kulkee läpi päiviensä kavahtaen läheisyyttä ja himoiten sitä repivästi – Acker työntää lukijan lähelle Janeyn kehollista suistumista kielensä kuumalla viivalla, joka kuohuaa syntyhetkensä totuutta. Janeyn tarinan säikeeseen kietoutuvat monet muut newyorkilaiset äänet: taiteilijoiden, punkkareiden, seksityöntekijöiden, unohdettujen ja muiden epätoivoisten tai epätoivoisen tyylikkäiden välähdykselliset läsnäolot.

Runoilija Sini Silverin suomennos kohtaa Ackerin improvisatorisen suoruuden omalla himollaan; tekstistä tulee käännöksen, varastamisen ja antamisen paikka.

New Yorkissa on tuhoavan kuuma, ja kaikki haluavat jotakin.